Kunnat eivät täytä velvoitettaan
Työnantajalla on lain mukaan velvollisuus huolehtia työntekijöiden osaamisen ylläpitämisestä ja kehittämisestä. Opetuksen järjestäjät eivät täytä tätä velvoitettaan kovin hyvin. Tämä käy ilmi Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry:n kyselystä.SUKOL teetti kyselyn jäsenistöllään syyskuussa 2025, ja siihen vastasi 240 kieltenopettajaa eri puolilta Suomea. Kyselyn tuloksista kävi ilmi, että lähes kolmannes (30 %) kieltenopettajista ei voi osallistua ammattitaitoa ylläpitävään koulutukseen työajalla. Samoin lähes kolmannes (29,2 %) vastasi joutuvansa itse maksamaan täydennyskoulutuksesta koituvat kustannukset.
Tasa-arvo ei toteudu
Täydennyskoulutukseen pääsemisessä on suurta hajontaa alueellisesti, koulujen välillä ja jopa saman oppilaitoksen sisällä. Hieman alle viidennes vastaajista sanoi, että kaikki halukkaat eivät saa osallistua koulutukseen.
Koulutukseen pääsyn kriteerit ovat monelle vastaajalle epäselviä. Vastausten mukaan yleensä rehtori tekee päätöksen siitä, kuka pääsee koulutukseen ja kuka ei. Avovastauksissa opettajat kertoivat seuraavaa:
Tällä hetkellä kaikki rehtorin hyväksynnän kautta. Läpinäkyvyys isossa yksikössä huonoa.
Selkeitä kriteereitä ei ole kerrottu avoimesti. Osaan koulutuksista voi osallistua, osaan ei pääse.
Tämä on epäselvää, mutta tuntuu siltä, että toiset saavat osallistua paljonkin ja toisille on tiukemmat kriteerit.
Kaikkea koulutusta ei hyväksytä
Peruskoulun ja lukion opettajilla on velvollisuus suorittaa niin sanottua veso-työaikaa, jota nimenomaan käytetään täydennyskoulutukseen. Esimerkiksi kunnallisessa peruskoulussa veso-aikaa on kolmen työpäivän verran. Kunnat ovat enenevässä määrin alkaneet tuottaa omia veso-koulutuksiaan, ja monin paikoin muiden järjestämiä koulutuksia ei hyväksytä – vaikka ne täyttäisivät laajuudeltaan ja sisällöltään yleiset veso-kelpoisuuden kriteerit.
SUKOLin kyselyssä veso-kelpoisuudesta ei kysytty erikseen, mutta asia nousi esiin opettajien avovastauksissa:
Olisin valmis maksamaan koulutuksistani itse, jos niistä saisi vesopäivän. Tällä hetkellä kunnassani veson saa vain kaupungin omista koulutuksista, jotka ovat 70% hyödyttömiä. Kaipaisin tähän yhtenäisyyttä kaupunkien välille.
Meillä VESOt on aina [kunnan] omia, niitä ei saa käyttää oman oppiaineen koulutuksiin.
Kieltenopettajat ovat asiasta syystä huolissaan. Kuntien ja kaupunkien omat koulutukset ovat nimittäin usein koko opetushenkilöstön yhteisiä. SUKOLin kyselyn vastaajien mukaan niistä ei ole hyötyä aineenopettajan oman ammattitaidon ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Tähän olisi kuitenkin työnantajalla velvoite.
