Koulutuspoliittista selontekoa valmistelevalle työryhmälle
Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry:n mukaan on tärkeää, että koulutuspoliittisen selonteon avulla luodaan tilannekuva koulutuksen nykytilasta ja tavoitetilasta. Liitto ehdottaa, että selonteossa esille nouseviin asioihin tartutaan nopeasti ja tavoitetilan saavuttamiseksi tehdään konkreettisia toimenpiteitä.SUKOL ry esittää, että koulutuspoliittisessa selonteossa varataan oma luku kieli- ja kulttuuritaidoille. Tässä luvussa käsitellään kieltenopetuksen nykytilaa ja tavoitteita perusopetuksessa, toisen asteen koulutuksessa, korkeakoulussa ja vapaassa sivistystyössä.
Nykytilan tarkastelussa tulisi kiinnittää huomiota kieltenopetuksen varhentamiseen. Tammikuussa 2020 voimaan astunut A1-kielen varhentaminen ei onnistunut monipuolistamisen tavoitteessaan; vain noin kymmenkunta opetuksenjärjestäjää tarjoaa muita A1-kieliä kuin englantia. Myös päätös A2-kielen varhentamisesta alkamaan 3. vuosiluokalta puuttuu edelleen. Päätöksen venyminen on johtanut siihen, että vain osa suurimmista koulutuksen järjestäjistä on päättänyt varhentaa A2-kielen opetuksen alkamaan 3. luokalta, mikä osaltaan lisää koulutuksellista epätasa-arvoa.
Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen valintauudistus tulee voimaan 2020. Tarkoituksena on lisätä todistusvalinnan kautta korkeakouluun valittavien määrää. Kieltenopettajilta saadun palautteen mukaan todistusvalinnan pisteitys on vähentänyt pitkien kielten ja erityisesti lyhyiden kielten opiskelua ja yo-kokeisiin osallistumista. Opetus- ja kulttuuriministeriön tulee arvioida kevään 2020 todistusvalinnan vaikutuksia eri oppiaineiden yo-kokeisiin osallistumiseen. Tuloksia tulee tarkastella osana koulutuspoliittista selontekoa.
SUKOL ry on huolissaan ammatillisen toisen asteen lähituntien määrästä. Amisbarometrin 2019 mukaan 29 % prosenttia vastanneista kaipaa lisää opettajan pitämää oman alan lähiopetusta. 61 % vastaajista aikoi suorittaa ammattikorkeakouluopintoja. Luku on pienentynyt vuodesta 2015 kuusi prosenttiyksikköä, ja trendi näyttää olevan laskeva. Vastaajista 13 % oli sitä mieltä, että heidän kielitaitonsa ei ole riittävän hyvä työelämään. Millainen vaikutus kielitaidon riittämättömyyden tunteella on jatko-opintoihin pyrkimiseen? Esitämme, että selontekoon kirjataan ammatillisen 2. asteen jatko-opintoja käsittelevä osuus, jossa pureudutaan siihen, antaako koulutus tosiasialliset valmiudet korkeakouluopintoihin ja työelämään.
Helsingissä 17.2.2020
Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry
Outi Vilkuna, puheenjohtaja