Kommentit perusopetuksen opetussuunnitelmaluonnoksista OPS2016-sivustolle

Pidämme hyvänä sitä, että perusteissa korostetaan kielenopetuksen viestinnällisyyttä sekä oppilaan aktiivista osallisuutta. On hyvä, että kielenopetuksessa pyritään vahvistamaan oppilaan luottamusta omiin kykyihinsä ja kannustamaan häntä opiskelemaan useita kieliä sekä käyttämään rohkeasti kielitaitoaan. Luokkahuoneen ulkopuolella tapahtuvan oppimisen esille nostaminen on myös hyvä lisäys.

Perusteluonnoksessa tuodaan esille mahdollisuus myös oppiaineiden rajat ylittävään työskentelyyn. Monipuolisten työtapojen korostaminen, mm. tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen, on luonnollinen osa nykypäivän kieltenopetusta. Pidämme positiivisena sitä, että opetussuunnitelman perusteissa on otettu esille myös nopeammin edistyvät oppilaat ja heidän tarpeensa. Pidämme hyvänä, että arvioinnissa nostetaan esille myös oppilaat, joilla on oppimisvaikeuksia tai erilaisia lähtökohtia oppimiselleen.

Vaikka luonnoksissa on monia kannatettavia ajatuksia, jää moni asia myös epäselväksi. Perusopetuksen opetussuunnitelman luonnoksen teksti on paikoin hyvin ylevää ja niin abstraktia, että se asettaa suuria haasteita sille, miten uudesta opetussuunnitelmasta saada todellinen arjen työkalu opetuksen paikalliseen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Luonnosta on kokonaisuutena hankala arvioida, kun luonnoksessa mainittu tukimateriaali, joka lienee oleellinen osa opetussuunnitelmakokonaisuutta, puuttuu täysin.

Opetussuunnitelman luonnos pitää sisällään paljon ohjeistusta siitä, miten kieltä opetetaan ja opiskellaan, ei siitä, mitä opetetaan ja opiskellaan. Vaikka olemmekin samaa mieltä siitä, että oppilas on oman oppimisensa subjekti, on luonnoksessa liikaa korostettu tiettyjä työtapoja ja arvioinnin välineenä. Opettajan pedagoginen vapaus valita kullekin ryhmälle sopivat käytänteet on kuitenkin ensiarvoisen tärkeää.

Koska opetussuunnitelman konkreettisten sisältöjen luominen on jätetty opetuksen järjestäjän tehtäväksi, eikä opetussuunnitelman perusteissa ole kuvattu mm. viestintätilanteita, aihepiirejä tai rakenteita, voi alueellisen tasa-arvon toteutuminen olla haaste. Opetussuunnitelmissa olisi kuitenkin taattava kaikille valtakunnallisesti tasapuoliset ja tasavertaiset mahdollisuudet hakeutua jatko-opintoihin. Tästä syystä opetussuunnitelmien tavoitteita ja sisältöjä on syytä vielä harkita.

Opetussuunnitelmassa oppimisympäristöön ja työtapoihin liittyvät tavoitteet ovat ala- ja yläkoulun osalta lähes samat. Ikäkaudelle ominaiset työskentelytavat tulisi kuitenkin ottaa paremmin huomioon, esimerkiksi korostamalla yläkoulun puolella pelillisyyttä leikin ja laulun asemasta. Luonnoksen mukaan oppilaalle tarjotaan mahdollisuuksia harjoitella kansainvälistä yhteistyötä. Jää epäselväksi, on kyseinen tavoite opetuksen järjestäjän ja opettajan kannalta vapaus vai velvollisuus.

Opetussuunnitelman luonnoksessa tuodaan esille arvioinnin monipuolisuus, mm. itse- ja vertaisarviointi. Oppilaalla tulisi olla käytössään käytännön työkaluja tämän toteuttamiseen. Luonnoksen mukaan arvioinnin tulee myös antaa oppilaalle mahdollisuus painottaa itselleen luontevia ilmaisumuotoja. Tästä jää epäselväksi, onko oppilaalla itse oikeus valita oman arviointinsa keinot. Päättöarvioinnin kriteerit tulisi opetussuunnitelmassa kirjoittaa selkeästi auki. Luonnoksessa käytetyt käsitteet, kuten esimerkiksi ”jonkin verran, alustava käsitys tai tavanomaisimpia” ovat hyvin subjektiivisia. Päättöarvioinnin kohdalla tulisi kaikissa kielissä ja oppimäärissä lisäksi tuoda selkeämmin esille kielitaidon eri osa-alueet. Luonnoksesta puuttuu myös arvosanasta kahdeksan poikkeava osaaminen osasta oppimääriä. Uudenlaisen, pieniin osiin pilkotun arvioinnin onnistumiseksi olisi tärkeää, että opettajille tarjottaisiin maksutonta täydennyskoulutusta.

Opetussuunnitelman luonnoksessa A-englannin osuus korostuu muihin kieliin ja oppimääriin verrattuna. On hyvä, että A-englanti on käsitelty erikseen, mutta on tärkeää, että opetussuunnitelma antaa opetuksen järjestäjälle riittävät työkalut myös muiden kielten ja oppimäärien tavoitteiden, sisältöjen ja päättöarvioinnin tueksi. Olemme huolissamme siitä, että luonnoksen mukaan opetuksen järjestäjä päättää valinnaisten kielten vuosiviikkotuntien jakamisesta ja päättöarvioinnista. Mielestämme A2- ja B2-kielistä tulee aina antaa numero oppilaan päättötodistukseen; kuitenkin niin, että se ei vaikuta oppilaan jatkokoulutusmahdollisuuksiin. Niille on pystyttävä laatimaan myös valtakunnalliset päättöarvioinnin ohjeet ja yhtenäinen käytäntö numeroarvosanan antamisesta koko maassa.

Kaiken kaikkiaan opetussuunnitelmien luonnoksessa esitetyt uudistukset edellyttävät opetuksen järjestäjältä riittäviä resursseja opetussuunnitelman mukaisen opetuksen toteuttamiseksi. Olemme huolissamme tasa-arvon toteutumisesta valtakunnallisesti.

Helsingissä 12.5.2014
Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry