Kieltenopetuksen tulevaisuus Suomessa – ratkaisuja ja mahdollisuuksia

Kieltenopetuksen tilanne on ollut huolestuttava jo pitkään, mutta kokonaisarvio siitä on puuttunut. Näin todetaan helmikuussa 2025 valmistuneessa asiantuntijaraportissa, jossa käsitellään suomalaisen vieraiden kielten koulutuksen tilaa erityisesti peruskouluissa. Raportin pääviesti kuuluu: suomalaisen yhteiskunnan kielitaitovarannon ja kielellisen huoltovarmuuden turvaaminen edellyttää pikaisia toimenpiteitä.

Asiantuntijatyöryhmän valmistelema ja SUKOLin sivuilla julkaistu ”Vieraiden kielten opiskelun ja osaamisen taso Suomessa” -visioraportti toteaa lähtötilanteen seuraavasti:

Peruskoulun vieraiden kielten opetus on yksipuolistunut ja vähentynyt radikaalisti viimeisten 20–30 vuoden aikana. Muiden vieraiden kielten kuin englannin opetus on muuttunut vähäiseksi ja toteutuu sosiaalisesti ja alueellisesti epätasa-arvoisesti. Muutos johtuu perusopetuksen rakenteisiin tehdyistä kieli- ja koulutuspoliittisista ratkaisuista sekä kuntien paikallisista toteutuksista.

On aika tarkastella tulevaisuutta ja pohtia, millaisia ratkaisuja voimme tehdä kieltenopetuksen vahvistamiseksi. Yksi keskeisistä muutostarpeista on kieltenopetuksen monipuolistaminen: on välttämätöntä lisätä kielivalikoiman monimuotoisuutta ja tarjota oppilaille mahdollisuus tutustua useampaan vieraaseen kieleen jo varhaisessa vaiheessa.

Kielitaitoa varmistamaan

Raportissa tuodaan esiin huolestuttavia kehityskulkuja mutta myös suuntaviivoja, joiden avulla voidaan varmistaa, että tulevaisuudessa suomalaisilla on monipuolinen ja kilpailukykyinen kielitaito. Esimerkiksi teknologian kehitys avaa uusia mahdollisuuksia kieltenopetukselle. Tekoäly, pelillistäminen ja virtuaalitodellisuus voivat tarjota yksilöllisempiä oppimispolkuja, ja digitaalisten työkalujen avulla voidaan lisätä kieltenopiskelun saavutettavuutta. Kansainväliset verkkoyhteydet mahdollistavat aitoja vuorovaikutustilanteita eri kielillä – etäyhteyksien kautta oppilaat saavat jo nyt autenttisia kielikokemuksia, jotka syventävät oppimista ja motivoivat opiskelijoita jatkamaan kieliopintoja.

Opettajilla on keskeinen rooli kieltenopetuksen tulevaisuudessa. Jotta opetuksen laatu pysyy korkeana ja vastaa muuttuvan maailman tarpeisiin, on tärkeää panostaa opettajien jatkuvaan täydennyskoulutukseen ja siihen, että oppimispolun alusta asti kieltenopetuksesta vastaavat nimenomaan kieltenopettajat.

Tulevaisuuden työelämässä monikielisyys ja kulttuurinen osaaminen ovat arvokkaita taitoja. Suomen kansainvälistyessä on välttämätöntä, että nuoret saavat valmiudet toimia monikielisessä ympäristössä. Kieltenopetuksen tulevaisuudessa korostuu entistäkin enemmän kielen ja kulttuurin yhdistäminen osaksi oppimista.Tavoitteena ei ole pelkästään sanaston ja kieliopin hallinta vaan myös kyky kommunikoida eri kielillä erilaisissa konteksteissa. Tämä edellyttää oppimisympäristöjen muokkaamista sellaisiksi, että ne tukevat käytännön kielitaidon kehittymistä.

Kieltenopetukseen tarvitaan riittävästi resursseja, jotta kielivalikoimaa voidaan laajentaa ja kieltenopetus saadaan nivottua osaksi laajempaa oppimisen ekosysteemiä. Tämä tarkoittaa esimerkiksi yhteistyötä korkeakoulujen, yritysten ja kansainvälisten toimijoiden kanssa.

Kieltenopetus on investointi tulevaisuuteen

Suomen kieltenopetuksen tulevaisuus riippuu siitä, miten rohkeasti valtio, kunnat ja muut opetuksen järjestäjät uskaltavat tarttua haasteisiin. Visioraportti tarjoaa selkeitä suosituksia siitä, miten voimme lisätä kielivalikoiman monipuolisuutta, hyödyntää teknologian mahdollisuuksia ja panostaa opettajien osaamiseen.

On aika nähdä kieltenopetus investointina tulevaisuuteen – avaimena kansainvälisyyteen, kulttuurienväliseen ymmärrykseen ja kilpailukykyyn globaalissa maailmassa. Nyt tarvitaan määrätietoisia toimia, jotta Suomi säilyttää asemansa kielitaitoisena ja kansainvälisesti menestyvänä maana.

Raportin pohjalta on tehty opetus- ja kulttuuriministeriön Peruskoulun tulevaisuustyö -kehittämishankkeelle lausunto vieraiden kielten opetuksen tilanteesta peruskoulussa. Raportin laatimiseen ovat osallistuneet ranskan kielen professori Marjut Johansson (Turun yliopisto), kieliasiantuntija FM Satu Koistinen, saksan kielen professori Leena Kolehmainen (Helsingin yliopisto), venäjän kielen ja kulttuurin professori Mika Lähteenmäki (Jyväskylän yliopisto) ja Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry:n puheenjohtaja, kieltenopettaja FM Outi Vilkuna.

Koko visioraportti on julkaistu: https://sukol.fi/ajankohtaista/vieraiden-kielten-opiskelun-ja-osaamisen-taso-suomessa/