Kielitaitoa kaikille?

Paneelissa asiantuntijoina olivat Tampereen kaupungin koordinoiva kielenopettaja, saksan ja ruotsin kielen lehtori Outi Verkama, Riihimäen lukion rehtori Kari Jukarainen, Helsingin yliopiston vararehtori, professori Hanna Snellman, Suomen lukiolaisten liiton varapuheenjohtaja Vilhelm Vähäsilta, Suomen ylioppilaskuntien liiton varapuheenjohtaja Katariina Henttonen, lehtori Anne Siltanen Koulutuskeskus Salpauksesta, elinkeinopolitiikan asiantuntjia Tuomas Ylitalo Palvelualojen työnantajat PALTAsta ja hybridiyrittäjä, toimitusjohtaja Vitali Rabotsev. Paneelin vetäjänä toimi SUKOLin hallituksen jäsen Leena Pulli.

Perusopetus oppimisen kivijalkana

Paneelin ensimmäisessä osassa keskusteltiin perusopetuksen kielivalinnoista, niihin vaikuttamisesta ja niiden mahdollistamisesta. Outi Verkama kertoi Tampereen mallista, jonka SUKOL palkitsi Vuoden kielitekona 2021. Avainsanoja ovat koko kaupungin strateginen yhteistyö ja monipuolinen informaatio.

Kari Jukaraisen mukaan opiskelijoiden kielivalinnoissa näkyy lyhytnäköinen hyötyajattelu ja pitkäjänteisyyttä puuttuu myös päättäjiltä. Koulutuspoliittisten päätösten vaikutuksia ei selvitetä. Seurausten selvittäminen ja arvioiminen olisi tärkeää, sillä monet kieltenopetuksen ongelmat ovat rakenteellisia. Esimerkiksi toisen kotimaisen aloittamisen venyttäminen kuudennelle luokalle ilman lisäresurssia näkyy nyt toisen asteen oppimistuloksissa. Opiskelumahdollisuuksien keskittyminen vain suuriin kaupunkeihin on ongelma, joka lisää epätasa-arvoa.

Hyvä paha todistusvalinta

Paneelin toisessa osassa kysyttiin, ohjaako korkeakoulujen todistusvalinta lukiolaisia pois kielivalinnoista. Hanna Snellmanin mielestä näin ei ole, sillä kielten suosion lasku on alkanut jo ennen todistusvalintaa. Hän totesi, että todistusvalinnan kriteerien vaikutuksista täytyy saada luotettavaa tietoa ennen kuin niihin tehdään muutoksia. Suomen yliopistojen rehtorineuvosto UNIFI ry on tiedottanut, että pistemallin uudistuksista päätetään vuonna 2023 ja uusi malli otetaan käyttöön vuonna 2026. Snellman painotti, että yliopisto-opiskelu edellyttää hyvää ja laajaa kielitaitoa. Humanistisen alan tutkimusta harva pystyy tekemään, jos hallitsee vain suomea, ruotsia ja englantia.

Vilhelm Vähäsilta ja Katariina Henttonen korostivat puheenvuoroissaan, että pistetyökalun korjaaminen on tärkeää. Vähäsillan tavoitteena on, että pisteiden metsästyksen sijaan lukiolainen voi opiskella itseään kiinnostavia aineita. Henttonen totesi, että kielet on otettava huomioon todistusvalinnan uudistuksessa.

Kielitaito työelämässä

Kielitaito työelämätaitona ja yritysten kasvupotentiaalin osatekijänä – totta vai tarua? Tähän kysymykseen kaikki paneelin asiantuntijat vastasivat yksimielisesti: totta. Kielitaito luo kasvupotentiaalia ja on tärkeä työelämätaito.

Anne Siltanen muistutti, että koska äidinkieli on tunnekieli, sujuva onnistunut kohtaaminen asiakkaan äidinkielellä luo erityisen positiivisen kokemuksen. Hän toi esiin, että eri tilanteissa tarvitaan erilaisia kielitaitoja ja että vuorovaikutus ja kulttuuritietous ovat aina sidoksissa kieleen. Yhteinen kieli luo yhteenkuuluvuuden tunnetta. Kielitaito vaikuttaa myös työssä viihtymiseen, parempaan suoriutumiseen ja jopa turvallisuuteen.

Tuomas Ylitalo totesi, että yhä useammat vienti-innovaatiot ovat palveluita. Ne syntyvät digitaalisiksi, ja niitä markkinoidaan koko maailmaan. Edelleen pitää paikkansa, että Saksassa myydään saksaksi ja Ranskassa ranskaksi, joten monipuolinen kielitaito on tärkeä valtti. Kielitaito mahdollistaa verkottumisen ja synnyttää luottamusta. Maahanmuuton myötä tulevaa kielipotentiaalia kannattaa hyödyntää. Yhä edelleen monessa työtehtävässä tarvitaan kuitenkin ennen kaikkea sujuvaa suomen tai ruotsin kielen taitoa. Palvelualojen osaajabarometri 2020 paljasti, että vastaajayrityksistä (n = 601) yli puolet (54,4 %) koki kielitaidon olevan suurin este ulkomaalaistaustaisen työvoiman hyödyntämiselle.

Ammatillisessa kieltenopetuksessa näkyy se, että opiskelijoista suuri joukko puhuu äidinkielenään jotain muuta kuin koulun opetuskieltä. Vitali Rabotsev kertoi, että hän on itsekin maahanmuuttajataustainen. Omien kouluaikaisten kieltenopettajiensa ansiosta hän on opiskellut seitsemää kieltä ja käyttää viittä niistä päivittäin.

Rabotsev korosti opettajan roolia siinä, että tämä antaa valmiudet puhua ilman pelkoa ja luvan tehdä virheitä. Paneeliin osallistuneet kieltenopettajat vahvistivat, että oppimisessa tärkeintä on turvallinen ympäristö, jossa voi kokeilla, erehtyä ja kokeilla uudestaan. Juuri tällaisen tunnelman opettajat haluavat luokkiinsa luoda.