Kielikoulutusta tulevaisuuden tarpeisiin 

SUKOLin kolmas kuntavaalitavoite on, että kunnat vahvistaisivat kielistrategiassaan kielikoulutusohjelman, joka vastaa tulevaisuuden tarpeisiin. Yleensä kunnan koosta riippuu, miten tällaiseen tavoitteeseen päästään. SUKOL katsookin, että kuntien tulisi tehdä yhteistyötä erilaisten kielipolkujen mahdollistamiseksi, jotta mahdollisimman monella nuorella olisi mahdollisuus opiskella muitakin kieliä kuin englantia ja toista kotimaista. Kun näinä epävakaina aikoina puhutaan kielellisestä huoltovarmuudesta tai työpaikkojen kielivaatimuksista, on selvää, että suomalaiset nuoret ovat eriarvoisessa asemassa asuinpaikan mukaan. Kun yritykset sanovat korostavansa monipuolista osaamista tai puolustusvoimat kertoo tarjoavansa kansainvälisiä työmahdollisuuksia usean kielen osaajille, vain osalla nuorista on ässä takataskussa.

Kun lapsi aloittaa vieraan kielen opiskelun, oletetaan, että kielen opiskelua voi jatkaa koko koulutaipaleen ajan, alakoulusta yläkouluun ja myöhemmin lukioon. Tällöin puhutaan kielipolusta. Suurissa kaupungeissa tämä enimmäkseen onnistuukin. Valitettavan usein kuitenkin käy niin, että uuden kielen opiskelu loppuu alkuunsa. Syynä tähän saattaa olla vaadittu ryhmäkoko, pätevän opettajan puute tai lukion kielitarjonta. On myös tavallista, että kunnat päättävät tarjota vain englantia A1-kielenä ja muita kieliä tarjotaan vasta myöhemmin, jos silloinkaan. Kuntien tulisikin tarkastella kielistrategiaansa joustavasti ja etsiä uusia yhteistyömahdollisuuksia, jotta mahdollisimman monella nuorella olisi yhtäläiset mahdollisuudet oppia vieraita kieliä.

Opetusministeri kertoi myös olevansa vakuuttunut siitä, että kieli on tie kulttuurin ytimeen. Vaikka Google-kääntäjä olisikin ladattuna puhelimeen, todelliset kommunikaatiotilanteet ovat aivan muuta kuin yksittäisiä sanoja tai irrallisia lauseita. Koko maailma ei puhu englantia. Otto von Habsburg on puheissaan korostanut monikielisyyden merkitystä ja todennut, että on viisasta osata naapureiden kieliä. Meillä Suomessa saattaa kohta olla puute tämänkaltaisista kieliasiantuntijoista.

Helsingin yliopiston sarjassa Ainedidaktisia tutkimuksia 2021 (Veivo, Pollari, Toomar, Mäntylä), peräänkuulutetaan laajempia kielipoliittisia toimenpiteitä kielivalintojen monipuolistamiseksi. Jyväskylän yliopiston sarjassa Kieli, koulutus, yhteiskunta 2023 (Veivo, Mäntylä, Inha, Toomar) taas todetaan, että nuorilla kyllä riittäisi motivaatiota kielten opiskeluun, mutta monet ulkoiset syyt tekevät kielivalinnat mahdottomiksi.

Kielitaito on arvovalinta ja koulutus on kuntien päätehtävä. SUKOL katsoo, että ratkaisun avaimet kielitaidon monipuolisuuden lisäämiseen ovat nimenomaan aloitusvaiheen monipuolisissa valinnoissa ja ammattitaitoisten kieltenopettajien käsissä.