Kielikoulutuksen terveiset

Puhetta on ollut varhaiskasvatuksen haasteista, perusopetuksen tilasta – lähinnä siitä, mikä siinä on mennyt vikaan –, lukio-opetuksen haasteista ja valintakoeuudistuksesta, korkeakouluista ja siitä, miksi 20:een vuoteen Suomessa ei ole onnistuttu kasvattamaan korkeasti koulutettujen määrää. Samalla naapurimaa Viro on ponkaissut korkeakoulutuksen kärkimaiden kastiin. Keskusteltu on myös siitä, miten ammatillinen koulutus on selviytynyt reformista. Yhteinen nimittäjä tälle koulutuspuheelle on aina esille nostettu resursointi.

Nobel-palkittu ekonomisti Bengt Holmström on julkisesti kritisoinut Suomessa aiemmin tehtyjä koulutusleikkauksia ja yliopistosäästöjä. Hänen sanomakseen väitetään myös seuraavaa: ”Niukkuudesta kasvaa innovaatio.” Koulumaailmaan siirrettynä tämä on lähellä opetuksen ja erityisesti kieltenopetuksen arkea.

Kun resursseja ei ole, innovoimalla opetusta tuotetaan laadukasta ja motivoivaa sisältöä. Tässä yhteydessä innovaatio tosin yleensä tarkoittaa opetusmateriaalin ja sisällön tuotantoa erilaisten digitaalisten apuvälineiden avulla. Innovointi tarkoittaa usein myös opettajan erityisosaamisesta ammentamista oppilaille ja opiskelijoille yli sen, mikä on resursoitua, toisin sanoin mistä palkkaa saa.

Maan uusi, vielä muotoutumassa oleva hallitus tulee määrittämään koulutuksen suuntaa. Kaikki puolueet ovat vaalipuheissaan nostaneet koulutuksen kärkeen ja luvanneet, että sen rahoituksen ei tällä kertaa puututtaisi ainakaan siitä supistamalla. Samaan aikaan kunnat ja kaupungit valmistautuvat ensi lukuvuoteen jälleen kerran kieltenopetuksesta leikkaamalla. Kielitarjontaa kavennetaan tai minimiryhmäkokoja kasvatetaan siten, että ryhmiä ei muodostu. Alakoulujen kieltenopetusta siirretään enenevässä määrin kielten aineenopettajilta luokanopettajille, joilla ei välttämättä ole pedagogisia edellytyksiä ja osaamista tai halua opettaa vieraita kieliä.

Tulevaisuus näyttää, tuleeko muodostettavan hallituksen tahtotila olemaan vaalipuheissa esitetyn mukainen. SUKOL vaikuttaa tiedottamalla aktiivisesti ja ottamalla kantaa kielten puolesta. Muuttunut ulkopuoliittinen tilanne tuo esiin kielikoulutuksen merkitystä. Toiveena on, että opetussuunnitelmapohjaisen kielivarannon elvyttämiseen ryhdyttäisiin konkreettisina toimina ja resursointina.

Teksti on muokattu puheenjohtaja Outi Vilkunan aloituspuheesta SUKOLin kevätkoulutuspäivillä Tampereella 22.4.2023.