Kia Ora from New Zealand!

Matka huipentui Aucklandissa pidettyyn, SUKOLia vastaavan NZALT:n (New Zealand Association of Language Teachers) 50-vuotisjuhlakonferenssiin. Osanottajia oli monesta maasta, muun muassa Australiasta, USA:sta, Japanista, Argentiinasta, Isosta-Britanniasta ja me 22 opettajaa Suomesta.

Inspiraatiota ja motivaatiota opetukseen

Hanna Lehtimäki

Konferenssi sisälsi kymmeniä luentoja eri aiheista, joista sai valita itseä kiinnostavimmat. Teemoja olivat muun muassa teknologia opetuksessa, eri pedagogiset menetelmät, kielioppi ja käytännöt, opetuksen standardit, oppilaiden motivaatio ja itsetunto, kielipolitiikka ja erilaiset projektit ja ryhmätyöt. Pääasiassa luennot käsittelivät Uuden-Seelannin, Australian ja Kiinan tilanteita, mutta niistä sai paljon irti suomalaisenakin.

Oma antini konferenssista ja koko matkasta on laaja. Sain valtavasti tietoa maasta, sen kulttuurista, perinteistä ja kielistä. Ymmärrän paremmin ja enemmän esimerkiksi maorien historiaa ja Uuden-Seelannin suhdetta muuhun maailmaan. Loin kontakteja ympäri Suomea ja maailmaa kieltenopetuksen ammattilaisten kanssa ja sain materiaalia, ideoita ja digitaitoja, joita hyödyntää suunnitellessani oppituntejani. Puhelimeni on täynnä kuvia, joita voin käyttää omassa opetuksessani. Vierailukohteet tarjosivat inspiraatiota opintojaksojen sisällön suunnitteluun, ja uudet näkökulmat, joita matkalla syntyi, auttavat minua toivottavasti opettamaan vielä lähdekriittisemmin ja innostavammin. Sain myös aimo annoksen uutta motivaatiota kehittää pedagogiikkaani, ja olenkin varma, että hyödynnän näitä kahden viikon aikana saamiani oppeja opetuksessani lopun uraani.

Tekoälyä ja teknologiaa

Eija Pajasmaa

Koulutuksessa osallistuin pääasiassa luentoihin, jotka liittyivät tekoälyyn ja teknologiaan opetuksessa, koska nuo aiheet kiinnostavat minua ja tunnen kaipaavani tietoa niistä. Lisäksi kokemukseni mukaan oppilaat ovat motivoituneita käyttämään teknologiaa oppimiseen.

Opin, että tekoälyä kannattaa hyödyntää erityisesti eriyttämisessä, rutiinihommissa ja itseopiskelussa. Yläkoulussa oppilaiden englannin kielen taidoissa on jo melkoiset tasoerot. Esimerkiksi samasta luetunymmärtämis- tai aukkotehtävästä saa tekoälyn avulla hetkessä eritasoisia tehtäviä, jolloin heikommatkin oppilaat voivat saada onnistumisen kokemuksia ja motivaatio kielenopiskeluun säilyy.

Sain vinkkejä ja pääsin itsekin vähän kokeilemaan, miten tehdä kurssisuunnitelmia, kokeita ja muita erilaisia harjoituksia ja pelejä tekoälyn avulla. Tekoälyä on myös näppärää käyttää arvioinnissa apuna. Tekoälyn vaaroista ja huonoista puolista oli niin ikään hyvä kuulla. Esimerkiksi ettei ole lupaa syöttää opiskelijan tuotosta tekoälylle tai että pitää olla hyvin kriittinen, koska AI voi tuottaa aivan virheellistä faktaa.

Luennot olivat valitettavasti turhan lyhyitä, nopeita tietoiskuja vajaasta puolesta tunnista tuntiin, ettei kovin kattavaa, yksityiskohtaista kuvaa ehtinyt saamaan. Jonkin aiheen pariin olisi mielellään syventynyt pidemmäksikin ajaksi. Toisaalta kaikki esitykset eivät olleet meille suomalaisille hyödyllisiä, esimerkiksi tunnin kestävät keynote-massaluennot. Onneksi valinnanvaraa oli runsaasti.

Oli mahtavaa tutustua muiden meille eksoottisten maiden kielten opettajiin ja huomata, että samat haasteet ovat kaikkialla Suomesta maailman toisella laidalla sijaitsevaan Tasmaniaan. Kaiken kaikkiaan opintomatka ylitti kaikki odotukset ja sain siitä virikkeitä ja energiaa tulevaan lukuvuoteen.

Kirjoittajat Hanna Lehtimäki ja Eija Pajasmaa, kuvat Hanna Lehtimäki

Kirjoittajat ovat SUKOLin vuoden 2024 jäsenstipendin saajia. Jäsenstipendien hakuaika on vuosittain helmi–maaliskuussa, ja stipendejä voi hakea ensisijaisesti seuraavan kesän koulutuksiin.