Keskustelua kielten ylioppilaskokeista

Keväästä 2023 kevääseen 2025 kokeiden laadinnassa otetaan huomioon sekä vanha että uusi opetussuunnitelma (LOPS2015 ja LOPS2019). Tähkän mukaan tämä tarkoittaa esimerkiksi vaihtoehtoisia tehtäviä, opetussuunnitelmaeroja tasoittavia aineistoja tai eri opetussuunnitelmanäkökulmien hyväksymistä arvostelussa. Aine- ja koekohtaiset toteuttamistavat kuuluvat koesalaisuuden piiriin.

Laaja-alainen osaaminen tulee yhä vahvemmin mukaan myös ylioppilastutkintoon. Tähkä totesi, että nykylainsäädäntö edellyttää oppiainerajat ylittäviä tehtäviä muissakin kuin reaaliaineiden kokeissa. Keväästä 2023 lähtien oppiainerajat ylittävät tehtävät voivat perustua lukion opetussuunnitelman perusteissa 2019 kuvattuun laaja-alaisen osaamiseen. Kokelailta ei kuitenkaan edellytetä vastauksissa toisen oppiaineen yksityiskohtaisia tietoja tai taitoja. Kielten kokeissa on tyypillisesti ollutkin monenlaisia, esimerkiksi teknologiaan, ympäristöön tai yhteiskuntaan liittyviä aihepiirejä.

Abittia on kehitettävä, jotta tutkinnon voi jatkossakin toteuttaa digitaalisena. ”Nykyinen usb-tikuilta käynnistettävä koe on tulossa tiensä päähän”, Tähkä sanoi. Perusrakenne pysyy ennallaan – kehitys koskee käynnistysvaihetta ja vilpin estämistä. Tavoite on, että uusi Abitti on lukioiden ja kokelaiden käytössä 2025. Työhön osallistetaan eri sidosryhmiä työpajoissa ja muiden vaikuttamiskanavien kautta, ja selvityksestä järjestetään lausuntokierros joulukuussa 2022 (https://www.ylioppilastutkinto.fi/abitti2025). Abitin kehittäminen vaatii erillisrahoituksen kuten myös tulevaisuudessa siintävä suullinen kielikoe.

Suullinen kielikoe

Tiina Tähkän mukaan lautakunnalla on tahtotila suullisen kokeen edistämiseen ja se on mainittu ylioppilastutkinnon toimeenpano- ja kehittämissuunnitelmassa 2019–2022 mutta rahoitusta suullisten kokeiden kehittämiselle ei vielä ole. Uutta suunnitelmaa kaudelle 2023–2026 työstetään syksyllä. YTL laatii esityksen kehittämis- ja toimeenpanosuunnitelmaksi, ja opetus- ja kulttuuriministeriö hyväksyy sen.

Suullinen koe toteutettaisiin portaittain. Tähkä mainitsi, että tekninen valmius puhumisen osakokeeseen on periaatteessa olemassa mutta tarvitaan paljon vuoropuhelua kentän toimijoiden ja SUKOLin kanssa, jotta koe saadaan toimivaksi. Suullinen kielitaito on LOPSin tärkeä tavoiteosa-alue, mutta se on saatava mukaan tutkintoon riittävän kevyellä, kustannustehokkaalla tavalla. Myös opettajan työmäärä on otettava huomioon.

Kielivaliokunnan puheenjohtaja Katja Mäntylä toi esiin, että suullisessa kokeessa ongelma ei ole tehtävien laatiminen vaan se, että iso kokelasjoukko tulee arvioitua oikeudenmukaisesti. Tutkintosihteeri Anna Hatva-Jokinen täydensi, että uusi osakoe vaikuttaisi koko kokeen rakenteeseen ja mahdollisesti aiheuttaisi painetta muiden osien keventämiseen.

Ruotsinopettajien yhdistyksen palautteessa oli tuotu esiin huoli siitä, että koska suullisen kielitaidon hallinta ei näy yo-arvosanassa, suullisen kielitaidon kurssin kokee tarpeelliseksi yhä harvempi lukiolainen. Yhdistyksen edustaja Sanna Huuskonen kertoi, että isommassakin lukiossa kurssia on markkinoitava ja toteutuminen voi olla haasteellista. Sama ongelma on myös muissa kielissä. Ruotsinopettajat toivoivat, että edes suullista kielitaitoa simuloivia tehtävätyyppejä kuten reagointifraaseja voisi olla kokeissa säännöllisesti.

Merkkimäärärajoitukset

Lautakunnasta ohjeistettiin, että kannattaa lukea ylioppilastutkinto.fi-sivulta toisen kotimaisen kielen ja vieraiden kielten kokeiden määräykset, jotka on päivitetty tänä keväänä ja julkaistu 27.4. (https://www.ylioppilastutkinto.fi/maaraykset/koekohtaiset-maaraykset-ja-ohjeet) ja 12.4. lautakunnan verkkosivuilla julkaistu tiedote aiheesta (https://www.ylioppilastutkinto.fi/ajankohtaista/tiedotteet/1242-lautakunta_yhtenaistaa_ylioppilaskokeiden_merkkimaararajoituksia%20). Merkkimäärän ylitysmahdollisuus poistuu, mikä tarkoittaa sitä, että kaikista merkkimäärän ylityksistä seuraa pistevähennys heti ensimmäisestä ylittävästä merkistä.

Syksyn 2022 tutkinnosta alkaen koejärjestelmässä on uusi ominaisuus, joka varoittaa, jos avovastaus tai kirjoitelma ylittää sallitun merkkimäärän. Jatkossa vastauslaatikon alla näkyy vastauksen merkkimäärä ja sallittu merkkimäärä, ja jos sallittu määrä ylittyy, näkymään ilmestyy punainen varoitusilmoitus. Kun kokelas lyhentää vastaustaan merkkimäärärajoituksen mukaiseksi, ilmoitus poistuu.

Lautakunta suunnittelee myös pitkän oppimäärän kirjoitustehtävien arviointikriteeristön selkeyttämistä. Tarkoitus on helpottaa kirjoitustehtävien arvostelua siten, että harvennetaan käytössä olevien pisteiden määrää ja jaetaan nykyisin yhdistetyt arvostelukriteerit erikseen. Itse kriteerit eivät muutu. Muutoksella pyritään vahvistamaan arvostelun yhdenmukaisuutta ja perusteltavuutta, ja siitä tiedotetaan hyvissä ajoin, ennen kuin se tulee voimaan.

Yleistä palautetta

Ruotsinopettajat olivat lähettäneet palautetta kokeiden sisältämistä virheistä. Tiina Tähkä pahoitteli, että virheitä ei voi kokonaan välttää. Tutkinnossa on 42 koetta, useimmat sekä suomeksi että ruotsiksi, ja esimerkiksi kielten kokeissa on tyypillisesti runsas määrä osakokeita ja tehtäviä. ”Suurten lukujen lakikin kertoo, että virheitä tulee”, Tähkä mainitsi.

Jos tarkistuskierrosten määrää lisätään, virheitä huomataan enemmän. Valitettavasti useat tarkistuskierrokset saattavat kuitenkin myös lisätä virheitä, jos muutoksia tehdään nopeasti ja kokonaisuutta tarkastelematta. Tähkä painotti, että kokelaan oikeusturva on erittäin tärkeä lautakunnalle. Kokeet laaditaan siten, että ne toimivat, vaikka jossain monivalinnan kohdassa jouduttaisiin hyväksymään kaikki vastausvaihtoehdot tehtävän virheellisyyden takia.

”Pyrimme parhaamme mukaan oikeudenmukaiseen käsittelyyn. Arvostamme palautetta ja olemme siitä kiitollisia”, Tähkä sanoi. Sensorikokoukset käsittelevät palautetta ja ottavat sitä huomioon myös avotehtävissä. Aina ei kuitenkaan ole täysin selvää, onko kyse virheistä vai tulkintaeroista. Raja täytyy vetää johonkin kohtaan, ja se on asia, joka kuuluu lautakunnan päätösvaltaan. Kokelaalla on mahdollisuus tehdä jälkikäteen oikaisuvaatimus. Tähkä totesi kuitenkin, että sensorikokouksen vetämään rajaan liittyvissä vaatimuksissa harvoin tehdään oikaisuja. Hyvin pienissä aineissa näin voi joskus käydä, ja siinä tapauksessa oikaisu ulotetaan koskemaan kaikkien kokelaiden suorituksia.

Tilaisuudessa keskusteltiin myös kulttuuritiedosta kielten kokeissa. Katja Mäntylä totesi, että sinänsä sellaiset tehtävät ovat mahdollisia, joissa vaaditaan kulttuuriosaamista ilman kielellistä tukea. Ongelma on, että koetta ei voi esitestata, joten tehtävien toimivuutta on vaikea arvioida. Ruotsin jaoksen Marita Härmälä totesi, että tämän kevään keskipitkän ruotsin kokeessa ollut kulttuuritehtävä toimi arvostelun kannalta hyvin. Uudentyyppinen tehtävä herätti voimakkaita reaktioita lähinnä siksi, että se oli erilainen kuin aikaisemmissa kokeissa. Saksan jaoksen Pasi Pirttisaari lisäsi, että kysymys liittyy laajempaan pohdintaan siitä, mitä yleissivistys on ja mitä siihen kuuluu.

Kielikohtaisia kommentteja

Kieliyhdistykset olivat olleet suoraan yhteydessä jaoksiin omien kokeidensa yksityiskohdista. Anna Hatva-Jokinen muistutti palautteen antamisen merkityksestä ja kertoi, että kommentit menevät perille myös lautakunnan sähköpostin lautakunta@ylioppilastutkinto.fi kautta. Tapaamisen lopuksi käytiin kuitenkin läpi myös joidenkin yksittäisten aineiden ja kokeiden tilannetta.

Pysäyttävimmät olivat italianopettajien terveiset, jotka välitti Sari Mehtonen: ”Italia on kuihtumassa, mutta vielä olemme hengissä.” Hänen mukaansa palautetta kokeista oli tullut enää kahdelta italianopettajalta. Opiskelijoita ei juuri ole, joten voi kysyä, kauanko kokeita tarvitsee järjestää. Taso on kova, ja laudaturin saaneilla on yleensä muutakin kielitaustaa kuin pelkät lukion opinnot.

Englanninopettajien yhdistyksen Marja Sallila kertoi opettajien suuresta toiveesta, että heikkoa opiskelijaa mutta myös suurta massaa voisi entistä tarkemmin ja täsmällisemmin valmentaa kokeeseen. Matematiikanopettaja voi antaa kokelaille tehtävänipun, jonka laskemalla on mahdollisuudet hyvään arvosanaan, mutta englanninopettajan tilanne ei ole yhtä hyvä. Tiettyä ennustettavuutta toivotaan, ja sitä voisi tuoda esimerkiksi siten, että eri kurssien ja moduulien teemasanasto ja vaadittavat rakenteet näkyisivät kokeessa. Konkreettinen toive on vihjeen mukainen aukkotäydennystehtävä – tästä tehtävätyypistä pidetään ja toivotaan, että se voisi olla painoarvoltaan suurempi.

Ranskanopettajien yhdistyksen puheenjohtaja Eija Raitala jatkoi laaja-alaisen osaamisen ja kulttuuritaitojen aiheesta. ”Kyllähän nuoriso tietää kaikenlaista, mutta kulttuuri-  ja muu tietämys on erilainen kuin meillä”, hän sanoi. Esimerkiksi biologian suomenkielisen sanaston osaamista ei saisi edellyttää kielen kokeessa. Lukiolainen ei tiedä myöskään, mitä eroa on termeillä yhdistys, liitto ja järjestö. Arvosteluun tulee liikaa tulkintaa ja rajanvetoa, kun joutuu miettimään, mitkä vastaukset ovat hyväksyttäviä ja mitkä eivät. Lisäksi ranskanopettajat toivovat edelleen, että osapisteiden antaminen olisi mahdollista. Espanjanopettajien yhdistyksen Katriina Kurki oli samaa mieltä osapisteistä. Hän painotti myös sitä, että puutteellisesta suomen tai ruotsin kielen taidosta ei pitäisi sakottaa vieraan kielen kokeessa. Ylioppilastutkintolautakunnan mukaan vieraan kielen kokeessa ei arvioida suomen tai ruotsin kielen taitoa mutta vastauksen on välitettävä kysymyksen kannalta oleellinen viesti ymmärrettävästi.

Saksanopettajien yhdistyksen Johanna Snellman kertoi, että lyhyen saksan kokeeseen on jo monta vuotta oltu tyytyväisiä. Huolta aiheuttaa pitkä saksa, jonka opiskelijat ja kirjoittajat vähenevät vähenemistään. Snellman toi esiin, että peruskoulun päättövaiheen ja ylioppilaskirjoitusten välillä on melkoinen kuilu, joka kasvaa ja kasvaa. Lukion aikana pitäisi kaiken muun ohella ehtiä oppia todella paljon saksaa, jos haluaisi pärjätä pitkän kielen yo-kokeessa. ”Perusopetus on muuttunut, se ei enää ole yhtä akateemista kuin vaikkapa 10 vuotta sitten”, Snellman muistutti.

SUKOLin puheenjohtaja Outi Vilkuna totesi, että kirjoittajamäärien lasku on kaikkien kielten huoli. Todistusvalinta on kieltenopettajien tuntuman mukaan entisestään vähentänyt kielten opiskelua ja yo-kokeeseen osallistumista. Vilkuna viittasi tekeillä olevaan raporttiin todistusvalinnan vaikutuksista ja totesi, että tilannetta on seurattava tarkkaan.

*****

Tapaamisen osallistujat

Kielivaliokunta: Katja Mäntylä, kielivaliokunnan puheenjohtaja ja englannin jaoksen pj, Marita Härmälä, ruotsin jaoksen toinen puheenjohtaja (yhdessä Raili Hildenin kanssa), Pasi Pirttisaari, saksan jaoksen pj, Yvonne Nummela, finskan jaoksen pj, Minna Intke, espanjan jaoksen pj (yhdessä Jose Ruiz Rubion kanssa), Elisabet Rappu, venäjän jaoksen pj, Elina Suolahti, italian jaos

Ylioppilastutkintolautakunta: pääsihteeri Tiina Tähkä, tutkintosihteeri Anna Hatva-Jokinen

Kieliyhdistykset: Marja Sallila (englanti), Katriina Kurki (espanja), Marc Blumenthal (finska), Sari Mehtonen (italia), Eija Raitala (ranska), Sanna Huuskonen (ruotsi), Johanna Snellman (saksa), Taina Lento (venäjä)

SUKOL: puheenjohtaja Outi Vilkuna, toiminnanjohtaja Anna Halme