Keskustelua A1-kielivalintojen muutoksesta 

Perusteluna Espoo kertoo huoltajien ilmaisseen huolensa A1-kielen arvosanan vaikutuksesta yläkoulun päättötodistuksen keskiarvoon, joka on vaikeuttanut osan pääsyä haluamaansa lukioon. A1-kielen arvosanaa ei tällä hetkellä voi vaihtaa todistukseen hyväksytty-merkinnäksi toisin kuin A2-kielen. Lisäksi huoltajat kokevat harmilliseksi sen, että kielivalinnan vuoksi heidän lapsensa ei välttämättä pääse samaan yläkouluun ystävien kanssa.

Tuntuu kohtuuttomalta, että joidenkin oppilaiden kouluvalintojen takia mahdollisuus muun kuin englannin kielen valitsemiseen A1-kielenä poistettaisiin täysin. Olisiko mahdollista löytää haasteeseen toista ratkaisua? Voisiko esimerkiksi yläkoulun päättötodistusta muuttaa niin, että toisen A-kielen arvosanan saisi muuttaa hyväksytty-merkinnäksi? Tällöin oppilas saisi itse valita, kumman kielen arvosanan jättää todistukseensa ja kumman muuttaa hyväksytty-merkinnäksi. Toisen asteen opinnoissa oppilas jatkaa opiskelua kuitenkin pitkänä A-kielenä riippumatta siitä, onko kieli alun perin ollut A1 vai A2.

Helsingin Sanomat kirjoitti Espoon lukiopaikkojen vähyydestä 10.3.2025: ”Espoossa on tungosta lukioihin. Nyt peruskoulunsa päättävästä ikäluokasta jopa 76 prosenttia haluaisi lukioon, mutta paikkoja riittää vain noin 66 prosentille halukkaista. Kilpailu lukiopaikoista on Espoossa kiristynyt viime vuosina. Se näkyy keskiarvorajojen nousuna: viime kevään sisäänpääsy useimmissa Espoon lukioissa vaati jo yli kahdeksan keskiarvoa.” Lukiopaikkojen vähyys on suuri haaste, johon Espoon tulee tulevaisuudessa ottaa vahvemmin kantaa. Oppilaiden keskiarvojen mekaaninen nostaminen A1-kielten yksipuolistamisella ei tule ratkaisemaan näin suurta pulaa lukiopaikoista tulevaisuudessa.

Kielen opetus ensimmäiseltä luokalta alkaen

A1-ranska on ollut Aarnivalkean alakoulussa vaihtoehtona ensimmäisellä luokalla jo noin 20 lukuvuotta. Koulu on osallistunut kansainvälisiin projekteihin ja tuonut ranskankielistä kulttuuria osaksi Tapiolan aluetta. Toiveenamme on jatkaa näitä kansainvälisiä projekteja myös tulevaisuudessa. Näissä projekteissa englannin kieli projektikielenä ei olisi riittänyt, koska Keski-Euroopassa englannin kielen taito ei välttämättä ole projektin vaatimalla tasolla.

Opetusministeriö teki vuonna 2017 selvityksen Suomen kielivarannosta. Selvityksen perusteella A1-kielen opiskelu siirrettiin alkamaan ensimmäiseltä luokalta koko Suomessa. Selvityksessä mainitaan näin: ”Keskeisinä toimenpiteinä kielivarannon vahvistamiseksi selvityksessä esitetään kielten opiskelun aloittamisen varhentamista peruskoulun ensimmäiselle luokalle ja opiskelun aloittamista pääsääntöisesti muulla kuin englannin kielellä.” Yksipuolistamalla koulujen kielitarjontaa Espoo toimii siis suosituksen vastaisesti.

Vahva englannin kielen osaaminen on tänä päivänä tärkeä taito, jota tulisi ylläpitää kouluissa. Olemme ylpeitä koulumme oppilaista, joiden keskuudessa on paljon vahvoja englannin osaajia sekä A1-englannin että A1-ranskan ryhmissä. Koulussamme on kuitenkin oppilaita, jotka osaavat englantia jo kouluun tullessaan. Miksi näille oppilaille ei sallita mahdollisuutta valita jokin toinen kieli ensimmäisellä luokalla? Olemme saaneet viime vuosina näiltä perheiltä erityispyyntöjä, joissa perhe pyytää lupaa olla valitsematta englantia lainkaan ja sen sijaan haluaisi lapsensa osallistuvan sekä ranskan että saksan oppitunneille.

Hallitus päätti A1-kielen opetuksen varhentamisesta ja perusopetuksen minimituntimäärän nostamisesta 13.4.2018 kehysriihessä. Kielen opiskelu siirrettiin alkamaan ensimmäiseltä luokalta muun muassa siksi, että tutkimusten mukaan lapsen aivojen äännekartan lukkiutuminen alkaa 8–10 vuoden iässä. Sen jälkeen vieraan kielen aidon kaltaisen aksentin tuottaminen on vaikeampaa. Lisäksi pienempien oppilaiden kanssa voidaan luonnollisesti keskittyä suullisen kielitaidon vahvistamiseen, kun oppimiskeinoina käytetään leikkejä, lauluja ja toiminnallisia puhetehtäviä. Silloinen opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen perusteli muutosta monipuolisen kielitaidon merkityksellä kansainvälistyvässä maailmassa: ”Monipuolinen kielitaito on yksi tärkeimmistä tulevaisuuden taidoista. Lapsilla on hämmästyttävä kyky oppia uutta, ja paras herkkyysikä vieraiden kielten oppimiseen on varhaislapsuudessa, jolloin lapset oppivat uutta kieltä nopeasti ja helposti leikin avulla, Grahn-Laasonen sanoo.”

Espoon väestöennuste

Espoossa oli asukkaita vuoden 2023 lopussa 314024. Espoon ennustetaan kasvavan keskimäärin 6500 asukkaalla vuodessa, ja Espoon väestömäärän ennustetaan 31.12.2033 olevan noin 380460. Suuralueista eniten kasvavat  Suur-Espoonlahti, Suur-Tapiola ja Suur-Leppävaara. Oppilasmäärän kasvaessa kielivalintojen monipuolisuus korostuu ja samalla myös kieliryhmien muodostuminen helpottuu. Jos ranskan kieliryhmää ei ensimmäisellä luokalla jokin vuosi muodostuisi, tämä olisi vanhempien päätös, eikä koko kaupungin luoma yhteinen sääntö, johon vanhemmilla ei ole sananvaltaa.

Opettajien opetusvelvollisuus

Kielten oppituntien vähentäminen herättää opettajissa huolta heidän työurastaan. Siirtämällä jokin kieli alkamaan ensimmäisen luokan sijasta vasta neljänneltä luokalta tarkoittaa opetettavien oppituntien määrän suurta vähenemistä. Miten virassa oleville kieltenopettajille taataan minimiopetusvelvollisuus, joka on alakoulussa 20 oppituntia? Koska tämä muutos koskee koko Espoon aluetta, ei korvaavia opetustunteja ole naapurikouluissakaan tarjolla.

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (2014) A1-kielen oppiaineen tehtävästä mainitaan näin: ”Kieli on oppimisen ja ajattelun edellytys. Kieli on mukana kaikessa koulun toiminnassa, ja jokainen opettaja on kielen opettaja. Kielten opiskelu edistää ajattelutaitojen kehittymistä. Se antaa aineksia monikielisen ja -kulttuurisen identiteetin muodostumiselle ja arvostamiselle. Sanavaraston ja rakenteiden karttuessa myös vuorovaikutus- ja tiedonhankintataidot kehittyvät. Kielten opiskelussa on runsaasti sijaa ilolle, leikillisyydelle ja luovuudelle. Kieltenopetus on osa kielikasvatusta ja johdatusta kielitietoisuuteen. Oppilaissa herätetään kiinnostus kouluyhteisön ja ympäröivän maailman kielelliseen ja kulttuuriseen moninaisuuteen ja heitä rohkaistaan viestimään autenttisissa ympäristöissä. Koulussa ohjataan arvostamaan eri kieliä, niiden puhujia ja erilaisia kulttuureita.”

Kielen opiskelussa ei keskitytä ainoastaan kielen sanoihin ja rakenteisiin vaan ohjataan oppilaita laajentamaan maailmankuvaansa, ymmärtämään erilaisuutta ja erilaisia kulttuureja sekä parantamaan vuorovaikutus- ja tiedonhankintataitojaan. Nykypäivän yhä polarisoituvassa maailmassa nämä tavoitteet ovat nyt erityisen tärkeitä – muillakin kuin englannin kielellä.

Kirjoittaja: Minni Leppänen, Aarnivalkean alakoulun ranskan ja englannin kielen lehtori