Kannanotto opetusministerille kieltenopetuksen ajankohtaisista aiheista

1. Perusopetuksen A1-kielivalintojen monipuolistaminen ja A2-kielten tarjonta

Laaja perusopetuksen kielivalikoima on paras tae sille, että kieliä opiskellaan riittävän monipuolisesti. Kielten osaajien väheneminen on uhka huoltovarmuudelle ja heikentää kriittistä infrastruktuuria.

Kielten professorit Mika Lähteenmäki (Jyväskylän yliopisto), Leena Kolehmainen (Helsingin yliopisto) ja Marjut Johansson (Turun yliopisto) ovat kirjoittaneet aiheesta seuraavasti (https://www.hs.fi/mielipide/art-2000010111303.html):

Vieraiden kielten kouluopiskelu on vähentynyt radikaalisti viimeisten 20–30 vuoden aikana. Jos kehityskulkua ei muuteta, kielten osaajia ei ole tulevaisuudessa. Kielivarannon supistuminen on uhka yhteiskuntamme tiedon huoltovarmuudelle.

Kieltenopiskelun voimakkaalla kaventumisella ja opetussuunnitelmapohjaisen kielivarannon heikentymisellä on vaikutuksia tasa-arvoiseen työelämään sijoittumiseen, kielitaitoisen ja osaavan työvoiman saatavuuteen, yritysten kilpailukykyyn ja laajemmin yhteiskunnan kulttuuritietouteen, suvaitsevuuteen ja maailmankansalaisuuteen. Ratkaisun avaimet kielitaidon monipuolisuuden lisäämiseen ovat nimenomaan aloitusvaiheen monipuolissa valinnoissa.

2. Kuka opettaa kieliä alakoulujen vuosiluokilla 1–6?

Päätökset siitä, kuka kieliä opettaa, tehdään kunnissa usein talousnäkökulmasta eikä niinkään opettajan substanssiosaamisen perusteella. Kieltenopetusta on siirretty kieltenopettajilta luokanopettajille alakouluissa, vaikka opetuksen järjestäjällä saattaisikin olla samalla alueella useita kouluasteita, jotka voisivat työllistää kieltenopettajan. Luokanopettajilla ei yleensä ole koulutusta kieltenopetukseen, eivätkä he välttämättä koe osaavansa tai haluavansa opettaa kieltä. Opettajan kielisuhteen täytyy olla myönteinen, jotta työssä pystyy innostamaan oppilaita kielten oppimiseen.

3. Opettajankoulutuksen tilanne

Jo nyt on havaittavissa, että yleissivistävän koulun kaventunut kieltenopiskelu vaikuttaa yliopisto-opintoihin hakeutumiseen. Muihin kieliin kuin englantiin hakeutuu hyvin vähän opiskelijoita – jopa niin, että opiskelupaikkoja uhkaa jää täyttämättä, vaikka aloituspaikkojen määrää on viime vuosina supistettu huomattavasti. Miten taataan riittävä yhteiskunnan kielivaranto tulevaisuudessa, jos kielten osaajia ja kieltenopettajia ei kouluteta?

4. Peruskoulun tulevaisuustyö -hankkeen 1.2.2024–31.12.2025 työryhmän kokoonpano

https://okm.fi/tulevaisuustyo-hankkeen työryhmässä ei ole mukana kieltenopetuksen asiantuntijaa. Kapeneva kielivarantomme on aidosti merkityksellinen myös strategisen infrastruktuurimme kannalta, ja laajemman kielitaidon saavutettavuuden tulisi olla jokaisen kansalaisoikeus. Valtiona Suomella tulisi olla strategia, jolla ylläpidettäisiin ja vahvistettaisiin kansalaisten laajempaa kielitaitoa. SUKOL toivoo,että laajemman kielitaidon merkitys ja toteuttaminen perusopetuksessa otetaan huomioon arvokkaana osana tämän hankkeen työtä.

SUKOLin näkemyksen mukaan ratkaisun avaimet kielitaidon monipuolistamiseen ovat kuntien käsissä: kielivalintoja tulisi monipuolistaa jo perusopetuksessa, ja valtion tulisi tukea tätä lainsäädännön ja resursoinnin keinoin. Kielipolkujen toteutuminen tulisi turvata opetuksen järjestäjien yhteistyönä perusasteelta toisen asteen loppuun ja jatko-opintoihin asti.

5. Laajennettu oppivelvollisuus ja kielipolkujen jatkumon turvaaminen

Perusopetuksessa aloitettujen kielipolkujen jatkumo on turvattava myös toiselle asteelle.

Ongelma on erityisen suuri ammatillisella toisella asteella, jossa pakollisetkin kieliopinnot on supistettu minimiin ja valinnaiskielten opetusta on tarjolla vain vähän. Myös materiaalien saatavuus on heikkoa.

Tilanne ei ole kehuttava lukioissakaan. SUKOLin lukiokyselyssä lähes puolessa vastaajien lukioista (46,3 %) lyhyiden kielten ryhmiä on tänä lukuvuonna vähemmän kuin ennen. Hieman yli kolmannes (36 %) vastasi, että lyhyiden kielten ryhmiä on yhtä paljon kuin ennen. Pienessä määrässä lukioita (3,4 %) ryhmiä on enemmän kuin ennen; sama määrä vastasi, että lyhyitä kieliä ei opeteta ollenkaan. Lukiot ovat hyvin epätasa-arvoisia keskenään, ja rehtoreilla ja opetuksen järjestäjillä on paljon valtaa. Kysely lähetettiin marraskuussa 2023 SUKOLin jäsenrekisterin kautta lukiossa opettaville jäsenille, ja vastausprosentti oli hieman alle 13 (205 vastausta).

Tapaaminen järjestettiin etänä 13.3.2024. Siihen osallistuivat opetusministerin erityisavustaja Lisa Palm sekä Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry:n puheenjohtaja Outi Vilkuna ja toiminnanjohtaja Anna Halme.