Herätys Pohjois-Suomi! Olemme putoamassa kielitaidon kelkasta 

Osana Suomen kieltenopettajien liittoa vaadimme, että lapsilla ja nuorilla on oikeus opiskella vieraita kieliä asuinpaikasta riippumatta. Pohjois-Suomen lapsilla ja nuorilla on todellisuudessa hälyttävän rajalliset mahdollisuudet opiskella muita vieraita kieliä kuin englantia ensimmäiseltä luokalta lähtien. Tutkimukset ja käytäntö osoittavat, että mahdollisimman varhain hankittu monipuolinen kielitaito kehittää ajattelua ja valmistaa tulevaisuuden osaajia. Nyt kuitenkin lähestymme kiihtyvällä vauhdilla tilannetta, jossa kieliä ei opiskella eikä osata riittävästi. Tulevaisuuden kielivarantomme uhkaa näin kuihtua olemattomiin.

Pohjois-Suomen lapsilla tulee olla yhdenvertaiset mahdollisuudet opiskella kieliä monipuolisesti

Englannin hyvä osaaminen on koulutus- ja työelämässä perusedellytys. Vasta kun hallussamme on muitakin kieliä, voidaan puhua varsinaisesta kielitaidosta. Kieltenopiskelun maanlaajuinen yhdenvertaisuus on turvattava siten, että oppilailla on aito mahdollisuus valita vieraita kieliä eri kouluasteilla. Kunnat tulee velvoittaa tarjoamaan vaihtoehtoja ensimmäisellä luokalla aloitettavalla A1-kielelle sekä tarjoamaan alakoulussa aloitettavia A2-valinnaiskieliä. A2-kielen opetus tulee aloittaa 3. luokalta.

Tarkasteltaessa kieltenopiskelun tilannetta eri puolilla Suomea on ilmiselvää, ettei kyse ole pelkästään taloudellisista resursseista. Tarvitaan myös oikeanlaista tahtotilaa. Tampere ja Hyvinkää toimivat erinomaisena esimerkkinä siitä, mitä voidaan tehdä, kun tahtoa riittää kaikilla päätöksenteon tasoilla. Näissä kunnissa noin 50 % kodeista valitsi lapsensa ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi saksan, ranskan tai espanjan viime syksynä. Samaan aikaan Oulussa kaikki ekaluokkalaiset aloittivat englannin. Neljäsluokkalaisista vain murto-osa pääsi aloittamaan toisen vieraan kielen opiskelun.

Tampereella on ymmärretty, että varhaisten kielivalintojen perustana on lasten mahdollisuus tutustua kieliin jo esikouluiässä. Siellä kieltenopettajien esikoululaisille pitämät kielisuihkut jatkuvat koko eskarivuoden lähikoulujen kielitarjonnan kielillä. Yksi esikoululainen saa näin kielimaistiaisia tunnin viikossa eri kielellä. Tämä tunti on sijoitettu kieltenopettajien lukujärjestykseen. Oulussa kielisuihkutuksia järjestävät yksittäiset kieltenopettajat innostuksensa ja mahdollisuuksiensa mukaan, yleensä ilman korvausta. Joissain tapauksissa tätäkin keinoa on rajoitettu joustamattomalla hallinnoinnilla. Oulussa vuosina 2019–2022 OPH:n rahoittaman kielitutortoiminnan järjestämät infoillat ja kielitempaukset lisäsivät lasten kiinnostusta kieliä kohtaan. Projektirahoituksen loputtua toimintaa ei jatkettu. Tämä kuvastaa alueemme lyhytnäköistä kielipolitiikkaa. Mistä tällainen kielinegatiivisuus johtuu? Onko kyse tiedonpuutteesta, välinpitämättömyydestä vai virheellisestä optimismista?

Mitä varhemmin, sitä helpommin ja paremmin

Tutkimusten mukaan vieraiden kielten opiskelu tulisi aloittaa mahdollisimman varhain. Kun lapsi oppii useamman kielen, hänen ajattelunsa ja sosiaaliset taitonsa kehittyvät monipuolisesti. Ääntämisen oppiminen on helppoa kielenoppimisen herkkyyskaudella. Lisäksi kielten opiskelu harjoituttaa luku- kirjoittamis- ja tekstinymmärtämistaitoja monipuolisesti, kasvattaa luovuutta ja mielikuvitusta sekä parantaa muistin toimintaa. Useamman kielen opiskelu puolestaan helpottaa uusien kielten omaksumista ja oman äidinkielenkin hallintaa.

Kielten osaamisen aliarvostamisen seuraukset kertaantuvat opintojen ylimmille portaille saakka. Meillä on pian huutava pula kieltenosaajista eri organisaatioiden palveluksessa. Niin kuin monet viisaat ovat sanoneet: ”Aina voit ostaa millä kielitaidolla tahansa, mutta myyntityössä on osattava asiakkaan kieltä!” Kielten opiskelijoiden määrä yliopistoissa laskee, ja kieltenopettajia valmistuu yhä vähenevässä määrin. Yliopistot pohtivat tällä hetkellä epätoivoisesti, miten saada lisää kielten opiskelijoita. Ratkaisuja on etsittävä kaikilla tasoilla. Oulun yliopiston ruotsin ja saksan laitosten kehitystyön ansiosta opiskelijat, jotka ovat menestyneet ylioppilaskirjoituksissa erinomaisesti, voivat tulevaisuudessa aloittaa kielen opiskelun ilman pääsykoetta. Kielten opintoihin pääsee myös avoimen väylän kautta. Jotta näitä kielten opiskelijoita olisi jatkossa, on kielipolulle rakennettava jatkumo perusopetuksesta toiselle asteelle.

Jottain tarvii tehä, ja nopiasti

Mitä meidän tulee tehdä, että emme tipu maailman menosta?

Lapset ovat tulevaisuutemme, siksi panostaminen Pohjois-Suomen lasten kielitaitoon on aloitettava nyt. Meidän täytyy tehdä pitkäjänteisempää, tulevaisuuteen tähtäävää kielipolitiikkaa. Tämä tarkoittaa kielten opetuksen tarjonnan monipuolistamista varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa. Lapsilla tulee olla aito mahdollisuus oppia useampaa kieltä jo peruskoulun alaluokilla. Vieraiden kielten osaamisen tärkeydestä tulee kertoa huoltajille ja rohkaista heitä valitsemaan lapsilleen ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi jokin muu kieli kuin englanti. Englantia opitaan muiden kielten rinnalla, se kuuluu ja näkyy laajasti arjessamme, ja sitä opitaan kuin itsestään somen ja pelimaailman kautta.

Lasten aidot valinnanmahdollisuudet ja kielitaito eivät saa olla päättäjien arvovalintojen pelinappuloita. Hyvät kuntapäättäjät: kunnan resursseja on taattava niin monipuolisiin kielivalintoihin kuin päteviin kieltenopettajiin. Myös kieltenopiskelun jatkumo tulee turvata aina ylioppilaskirjoituksiin saakka, muutenkin kuin etäopintoina. Olkaa te se äänitorvi, jota lapsemme tarvitsevat!

Kirjoittaja: OSKO ry:n hallitus