Helsingin kaupungin lukioiden lyhyiden kielten ryhmäkokovaatimukset

Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry on saanut tietoonsa, että Helsingin kaupungin lukioita on ohjeistettu nostamaan lukiossa opiskeltavien niin kutsuttujen lyhyiden kielten ryhmäkoon minimi 15 opiskelijaan (lyhyillä kielillä tarkoitetaan lukiossa alkavia B3-kieliä ja yläkoulussa alkaneita B2-kieliä; ryhmissä saattaa olla myös muiden A-kielten kuin englannin oppijoita, jotka jatkavat kielen opiskelua lukiossa lyhyenä). Aiemmin lukioilla on ollut oman budjettinsa sisällä mahdollisuus määrittää minimi ryhmäkoolle, ja opetusta on voitu toteuttaa näin joustavin järjestelyin lähiopetuksena.

Onko lukio- ja ammatillisen koulutuksen ja vapaan sivistystyön johtajalla tai lukiokoulutuksen päälliköllä kaikkien lukioiden oppiaineiden ryhmäkokoja koskeva päätäntävalta?

Onko Helsingin kaupungin Kasvatus- ja koulutuslautakunta käsitellyt tätä asiaa, ja onko tässä kuultu opiskelijoita, huoltajia ja oppilaitoksia sekä tehty oppilaitoksia sitova päätös hyvän hallintotavan mukaisesti?

Virkamiesten tulee noudattaa kuntalaisten edustuksen eli lautakunnan ja valtuuston kantaa. Tietojemme mukaan tätä kantaa tai opiskelijoiden tai huoltajien näkemyksiä ei ole tiedusteltu. Helsingin kaupungin lukioiden kieltenopetuksen ryhmäkokoja on dokumentoidusti käsitelty viimeksi uusimman lukion opetussuunnitelman työstövaiheessa.

Hyvin epämääräisenä perusteluna nyt annetulle ohjeelle on ollut se, että mikäli lukioilla on omien resurssiensa puitteissa mahdollisuus järjestää opetusta pienemmillekin ryhmille, tämä olisi haittana vastaavan ryhmän tarjoamiselle kaupungin verkko-opetuksessa. Tällainen perustelu ei ole pedagogisesti pätevä, vaan se osoittaa taustalla olevan jälleen puhtaasti kieltenopetukseen kohdennetun säästötoimen. Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry:n 2023 toteuttama kyselytutkimus osoitti, että opiskelijat eivät koe verkko-opiskelua yhtä motivoivaksi ja kannustavaksi kuin kontaktiopetusta eikä viestinnällisiä strategioita harjoitella verkossa yhtä monimuotoisesti. Helsingin kaupungin lukioiden opettajat eivät ole saaneet etäopetuksen tueksi mitään teknistä tai pedagogista täydennyskoulutusta. Osalle etänä kielten opintoja suorittavista ei ole järjestetty mitään tilaa, jossa he voivat osallistua opetukseen. Verkko-opetuksessa näiden oppiaineiden tunteja sijoitetaan lukujärjestykseen reunatunneiksi, mikä on omiaan lisäämään keskeyttämisen riskiä. Helsingin kaupunki ilmoittaa verkkosivuillaan olevansa kielikoulutusmyönteinen kaupunki ja luettelee, mitä kaikkia kieliä kaupungin kouluissa voi opiskella – missään ei kerrota, että kyseessä on yksinomaan verkko-opiskelu. Herää myös pelko siitä, että menettelyä laajennettaisiin koskemaan vähemmän opiskeltuja A-kieliä.

Lyhyiden kielten ryhmäkokojen minimin nostaminen yksittäisen lukion resurssista riippumatta on jo aiheuttanut sen, että valittujen kielten ryhmiä ei ole toteutunut ja perusopetuksesta toiselle asteelle siirtyneen opiskelijan kielipolku on katkennut, vaikka oppivelvollisuuden laajentamisen myötä voidaan katsoa myös velvoitteen kielipolkujen tukemisesta laajentuneen.

Tuoreen tutkimuksen mukaan kielet kiinnostavat nuoria mutta niiden opiskelulle on käytännön esteitä, jotka liittyvät lukujärjestyksiin tai ylisuuriin ryhmäkokovaatimuksiin. Tutkijat Karoliina Inha, Outi Veivo ja Katja Mäntylä selvittivät 2023 nuorilta itseltään, miten nämä suhtautuvat kielitaitoon ja kielten opiskeluun (https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/88984). Kyselyn perusteella nuoret arvostavat monipuolista kielitaitoa ja valtaosa heistä haluaa osata useita eri kieliä. Muutosta kaivataan rakenteisiin ja resursseihin, jotka luovat kielten opiskelulle epämotivoivat puitteet ja vaikeuttavat tai jopa estävät kielten valitsemista. Näitä ovat muun muassa ryhmäkokovaatimukset ja oppituntien sijoittaminen lukujärjestykseen muiden aineiden kanssa päällekkäin tai pelkästään epämieluisimpiin ajankohtiin.

Helsingin kaupungin tavoitteena on olla kasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen edelläkävijä ja kasvattaa suvaitsevia, sivistyneitä ja kansainvälisiä kaupunkilaisia. Kielitaito ja sen mukana opittavat kulttuuri- ja viestintätaidot ovat olennainen osa näitä tavoitteita. Viimeisimmissä kaupunkistrategioissakin on alleviivattu sitä, että Helsingin kaupunki tukee kielipolkujen jatkuvuutta. Emme näe kansainvälistyvän Helsingin mielekkäänä tavoitteena vähentää eri kielten opiskelua Helsingin kaupungin oppilaitoksissa.

Suomea uhkaa kielen ja kulttuurin asiantuntijoiden osaajapula lähitulevaisuudessa. Tähän on syynä se, että muiden vieraiden kielten kuin englannin opiskelu on vähentynyt radikaalisti suomalaisissa kouluissa viimeisten 20–30 vuoden aikana. Lisäksi kieltenopetus jakautuu alueellisesti epätasa-arvoisesti. Työelämästä eläköityy ikäluokkia, joiden kielitaito on laajempi kuin työelämään tulevilla. Kielipolut on rakennettava kestäviksi palvelemaan suomalaista yhteiskuntaa ja kansainvälistä toimintaa. Koulutusjärjestelmämme on tuotettava valmius reagoida maailman muutoksiin. Valmius osana tiedon huoltovarmuutta tarkoittaa riittävää määrää eri vieraiden kielten laaja-alaisia asiantuntijoita.

Liitteet:
Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan toimintasääntö
Kaupunkistrategian painopisteet ja kivijalat: sujuva arki ja toimivat palvelut
Vieraiden kielten opiskelun ja osaamisen taso Suomessa