Espanjan opetus säilytettävä Keski-Suomessa

Kannanotto Jyväskylän yliopiston Humanistis-yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan suunnitelmaan lakkauttaa espanjan kielen perus- ja aineopintojen tarjoaminen

Jyväskylän yliopiston Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta esittää espanjan kielen perus- ja aineopintojen tarjoamisesta luopumista 22.5.2024 tiedekuntaneuvoston kokouksessa. Jos päätös hyväksytään, Jyväskylässä ei enää voi opiskella espanjan aineenopettajaksi.

Päätös osoittaa irrallisuutta alueen omasta koulutustarjonnasta, sillä Jyväskylässä on todella paljon espanjan opetusta peruskouluissa ja lukioissa. Juuri tänä keväänä kaupunki tiedotti jopa 15 alkavasta espanjan opetusryhmästä kaupungin peruskouluissa (12.2.2024 https://www.jyvaskyla.fi/uutinen/2024-02-12_jyvaskylan-perusopetuksessa-aloittaa-19-uutta-a2-kielen-ryhmaa-elokuussa). Nähdäksemme Jyväskylän yliopistossa espanjan opetuksen alasajo on ollut jo hyvin pitkän aikaa tekeillä, ja esimerkiksi opintotarjonta laajennettiin aikanaan perusopinnoista aineopintoihin vain yhden opettajan varassa.

Olemme huolissamme myös muiden kielten opetuksen säilyvyydestä. Selvitys kielten opetustarjonnan jatkuvuudesta lienee paikallaan niin Jyväskylässä kuin valtakunnallisestikin. Yliopistojen tehtävänä on huomioida valtakunnalliset tarpeet, ja autonomiasta huolimatta yhteistyö voi olla mahdollista esimerkiksi riittävän monipuolisen kieltenopiskelun turvaamiseksi, jotta meillä jatkossakin voi olla päteviä kieliaineiden opettajia alkaen varhaiskasvatuksesta aina vapaaseen sivistystyöhön eri koulutusasteiden kautta. Mikäli haluamme pitää huolta kielivarantomme säilymisestä edes jollakin tasolla, tulee ottaa huomioon, että meillä nyt vähemmän opiskellut kielet tarvitsevat erityistukea. Suomalaisen kielivarannon ylläpitämiseksi ja edistämiseksi on tärkeää kannustaa nuoria opiskelemaan kieliä, ja on hyvin nurinkurista, jos jatko-opintomahdollisuudet katkeavat tai niitä ei ole ollenkaan tarjolla. Kielitaitoiset tulevaisuuden työntekijät ovat merkittävä tekijä myös vientiteollisuudelle, ja Suomen sisällä monikielisyys työpaikoilla on aiempaa runsaampaa. Valtiona Suomella tulisi olla strategia, jolla ylläpidettäisiin ja vahvistettaisiin kansalaisten laajempaa kielitaitoa sekä varmistettaisiin sen saavutettavuus.

Outi Vilkuna, puheenjohtaja
Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry

Maisa Kolehmainen, puheenjohtaja
Keski-Suomen kieltenopettajat ry

Lue seuraavaksi

Siirry uutishuoneeseen