B1-lausunto

Lausuntopyynnön diaarinumero: VN/27273/2022

Esityksessä ehdotetaan B1-kielen vuosiviikkotuntimäärän lisäämistä yhdellä vuosiviikkotunnilla, jolloin oppiaineen opetuksen vähimmäismäärä nousisi kuudesta seitsemään vuosiviikkotuntiin. Esityksessä ehdotetaan lisäyksen kohdentamista 7. vuosiluokalle siten, että 7. luokalla B1-kieltä tulisi opettaa kaksi vuosiviikkotuntia ja 8.–9. luokalla yhteensä kolme vuosiviikkotuntia. Lisäyksen johdosta myös perusopetusasetuksen mukaista vuosittaista kokonaistuntimäärää nostettaisiin 7. vuosiluokalla yhdellä tunnilla.

Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry kannattaa 7. vuosiluokalle kohdennettua 1 vuosiviikkotunnin lisäystä. Perusteena on, että 6. ja 7. luokan nivelvaiheessa on nimenomaan ollut havaittavissa heikentynyttä kieliaineksen hallintaa sitten B1-ruotsin syksyllä 2016 alkaneen varhentamisen. SUKOL ry:n ja Svenska nu -verkoston kyselyssä lähes 75 % opettajista kritisoi voimakkaasti opetustuntien siirtoa yläluokilta alaluokille ja vuosiluokkien 7–9 vähäisiä opetustunteja uudistuksen jälkeen. Monissa vastauksissa todetaan, että vähäisen tuntimäärän ja jaksojärjestelmän aiheuttamien opetustaukojen takia opetus joudutaan monesti aloittamaan alusta tai se ei etene käytännössä yhtään. Tämä hankaloittaa tavoitteiden mukaista oppimisen ja opetuksen etenemistä ja vaikuttaa heikentävästi opiskelumotivaatioon. SUKOL ry:n teettämässä tutkimuksessa (2021) lukion opettajista suurin osa (57 %) oli sitä mieltä, että opiskelijoiden ruotsin kielen osaaminen on huonontunut paljon viimeisen kahden lukuvuoden aikana. Kysyttäessä syitä opiskelijoiden osaamisen huonontumiselle lähes kaksi kolmasosaa mainitsi syyksi liian vähäisen tuntimäärän yläluokilla.

Vuosiluokilla 1–6 luokanopettaja on kelpoinen opettamaan myös toista kotimaista kieltä, ruotsia ja suomea ja vieraita kieliä. Huolta on herättänyt se, että 6. vuosiluokalla toista kotimaista kieltä ei välttämättä aina opeta aineenopettaja. SUKOL ry:n teettämän tutkimuksen (2021) mukaan alkavan toisen kotimaisen kielen opetusta on osoitettu suurelta osin sellaisille luokanopettajille, joilla ei ole kielen erikoistumisopintoja tai täydennyskoulutusta kielen opettamiseen.

Perusopetuslain mukaan toinen kotimainen kieli on kaikille yhteinen oppiaine ja sitä on tarjottava joko A-oppimääränä tai B1-oppimääränä. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2014 (s. 197) määrätään: ”Oppilaan opinto-ohjelmaan kuuluu vähintään yksi pitkä ja yksi keskipitkä kielen oppimäärä. Näistä toinen on toinen kotimainen kieli (ruotsi tai suomi) ja toinen jokin vieras kieli tai saamen kieli.” Täten oppilaan tulee opiskella toisen kotimaisen kielen B1-oppimäärää, mikäli hän ei ole opiskellut toista kotimaista kieltä A-kielenä. Toisen kotimaisen kielen B1-oppimäärälle ja vieraan kielen B1-oppimäärälle on Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2014 omat opetussuunnitelman perusteet, joita noudattaen opetuksen järjestäjä laatii paikallisen opetussuunnitelman.

Jotta toisen kotimaisen kielen opiskelu olisi mahdollista kaikille oppilaille, myös niille, jotka muuttavat kuntaan esimerkiksi ulkomailta 6.–9. vuosiluokan aikana eli jotka eivät ole aloittaneet toisen kotimaisen kielen opiskelua A-oppimääränä, on myös toisen kotimaisen kielen B1-oppimäärälle oltava laadittuna paikallinen opetussuunnitelma Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden 2014 toisen kotimaisen kielen B1-oppimäärän opetussuunnitelman mukaisesti. Opetuksen järjestäjä voi päättää, mitä vieraiden kielten B1-oppimääriä paikallisessa tuntijaossa on eli mitä vieraiden kielten B1-oppimääriä kunnassa tarjotaan oppilaille. On huomattava, että esitetty 1 vuosiviikkotunnin lisäys 7. vuosiluokalle kohdennettuna koskee kaikkia B1-oppimäärän kieliä – vaikka B1-kieli on yleensä tai lähes aina ruotsi ja alle 1 % suomenkielisten koulujen oppilaista opiskelee jotakin muuta kieltä kuin ruotsia B1-kielenään (tilastopalvelu Vipunen). Ruotsinkielisessä perusopetuksessa toista kotimaista kieltä eli suomea opiskellaan pääosin A1- tai A2-kielenä. B1-kieltä ei tästä syystä opiskella niin paljon ruotsinkielisissä kouluissa, vain noin 2 % oppilaista.

Esitykseen sisältyvät ehdotus perusopetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta annetun valtioneuvoston asetuksen (422/2012) 6 §:n 1 momentin muuttamisesta sekä ehdotus perusopetusasetuksen (852/1998) vuosittaista ja viikoittaista tuntimäärää koskevan 3 §:n 1 momentin muuttamisesta. Asetusmuutosten esitetään tulevan voimaan 1.8.2024. Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry esittää kantanaan, että opetussuunnitelmien sisältöihin ei tehdä lisäyksiä vaan tavoitteet sijoitellaan siten, että nivelvaiheeseen jää väljyyttä varmistaa 6. luokan päättövaiheen tavoitteiden saavuttaminen ja edellytykset opintojen jatkamiselle yläkoulussa. 

Varhentamisen yhteydessä on tehty paikallisia ratkaisuja ruotsin opetuksen lisäämisestä yläkoulussa tai ruotsin kielirikasteisesta muun aineen opetuksesta. Tuntijakouudistuksen vaikutukset näihin jäävät nähtäviksi.

Uudistuksen kustannusvaikutukset on esitetty selkeästi. Laki kuntien peruspalveluiden valtionosuudesta (618/2021) 21 §:n 2 momentti säätää, että uusissa ja laajentuvissa valtionosuustehtävissä valtionosuus on 100 prosenttia mainittujen tehtävien laskennallisista kustannuksista. Pysyvät lisäkustannukset esitetään korvattavaksi osana kuntien peruspalveluiden valtionosuudesta annetun lain 5 §:n mukaista kuntien peruspalveluiden valtionosuutta. Tässä toivotaan tarkasteltavan vaikutuksia myös siitä näkökulmasta, onko opetuksen järjestäjä kunnallinen vai yksityinen. Asetusmuutokset esitetään tulemaan voimaan 1. elokuuta 2024 alkaen siten, että B1-kielen opetusta lisätään yhdellä vuosiviikkotunnilla. Yhden vuosiviikkotunnin lisääminen yläkouluun lisää kuntien kustannuksia muun muassa palkkojen ja oppimateriaalien muodossa. Kustannuslaskelman mukaan 1 vuosiviikkotunnin opetus maksaisi noin 8,4 miljoonaa euroa vuositasolla. Laskelmassa on oletettu B1-kieltä opiskelevien ikäluokkaan kuuluvan noin 52 000 oppilasta. Laskelmassa on myös katsottu hankittavan oppimateriaalin olevan käytössä kolmella ikäluokalla. Julkisen talouden suunnitelmaan vuosille 2024–2027 momentille 28.90.30 osoitetaan vuodelle 2024 B1-kielen laajuuden muutoksen johdosta 4 135 000 euroa, joka vastaa 5/12 muutoksen kokonaiskustannuksista, ja 9 925 000 euroa vuodesta 2025 alkaen. Lisäksi opetussuunnitelmien valmistelutyöhön sekä uudistuksen toimeenpanoon ja seurantaan esitetään 1 000 000 euroa vuosina 2023 ja 2024 momentille 29.10.20. Vuotta 2024 koskeva määräraha esitetään julkisen talouden suunnitelmaan 2024–2027. Työ erityisesti kunnissa joudutaan tekemään muun työn ohessa, ja siihen on suunnattava tarvittavat taloudelliset resurssit. Opettajien kuormittumisen ja lisääntyneen työmäärän takia SUKOL ry toivoo Opetushallituksen laativan B1-kielen opetussuunnitelmamuutoksesta selkeän ohjaavan esityksen, jotta paikallinen opetussuunnitelmatyö ei hajauta tavoitteita tai kuormita opettajia.

Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry esittää tässä yhteydessä myös huolensa B1-kielen tuntimäärän lisäämisen vaikutuksista muiden kielten opiskeluun ja tarjontaan: A1-kielen tarjonta on äärimmäisen kaventunut sitten varhentamispäätöksen, ja käytännössä A1-kielenä on monin paikoin vain englanti. A2-kielten tarjonnan muututtua vapaaehtoiseksi opetuksen järjestäjille on myös näiden opetukseen kohdennettu monin paikoin leikkuria. B2 -kielet ovat käytännössä lähes kadonneet yläkouluista, ja lukio-opetuksessa kielten opiskelu on myös voimakkaasti kaventunut. Laajemman ja monimuotoisemman opetussuunnitelmapohjaisen kielivarannon varmistamiseen tulee valtiovallan taholta kohdentaa vaikuttavia kehitystoimenpiteitä.