Alustavaa yhteenvetoa SUKOLin lukiokyselyn tuloksista

Kielten ryhmät ja vertailua vuoden 2019 kyselyyn

40,5 % vastanneista sanoi, että heidän lukioissaan muiden pitkien kielten kuin englannin ryhmiä on yhtä paljon kuin ennen. 17 %:n lukioissa pitkien kielten ryhmiä on vähemmän ja 3 %:n lukioissa enemmän kuin ennen. Melkein kolmannes (28,5 %) vastasi, että heidän lukioissaan ei opeteta muita pitkiä kieliä kuin englantia.

Lyhyiden kielten ryhmiä on vähemmän kuin ennen lähes puolessa vastaajien lukioista (46,3 %). Hieman yli kolmannes (36 %) vastasi, että lyhyiden kielten ryhmiä on yhtä paljon kuin ennen. Pienessä määrässä lukioita (3,4 %) ryhmiä on enemmän kuin ennen; sama määrä vastasi, että lyhyitä kieliä ei opeteta ollenkaan.

SUKOLin aiemmassa lukiokyselyssä syksyltä 2019 vastaajat (235 lukion opettajaa) kertoivat, että heidän lukioissaan pitkien kielten opiskelijaryhmät olivat pienentyneet. Osassa lukioista ei opetettu enää A-kieliä, koska valintoja oli vain muutama. A-kielen opiskelijat ohjattiin tällöin B2-ryhmiin.

Vuoden 2019 lukiokyselyssä vastaajista lähes 30 % kuitenkin kertoi, että oppilaitoksessa ei ole lyhyiden kielten ryhmiä. Niissä oppilaitoksissa, joissa ryhmiä oli, ryhmät olivat usein pienempiä kuin vuotta aikaisemmin. Tätä mieltä oli 30 % vastanneista.

Opiskelumahdollisuudet vaihtelevat

Vastaajilta kysyttiin, ohjataanko opiskelijat suorittamaan opintoja muualla, jos oppilaitoksessa ei synny kielten ryhmiä. Lähes puolet vastasi, että opiskelijoita voidaan ohjata verkko- tai etäopetukseen. Vähemmän mainintoja saivat kaupungin muut lukiot, vapaa sivistystyö ja täysin itsenäinen opiskelu.

Lukiot ovat hyvin epätasa-arvoisia keskenään, ja rehtoreilla ja opetuksen järjestäjillä on paljon valtaa. Joissakin lukioissa kielten ryhmiin satsataan ja niitä perustetaan pienemmälläkin opiskelijamäärällä. Toisaalla taas kursseja puolitetaan esimerkiksi tämän vastauksen mallin mukaan:

”Jos opiskelijoita on ns. liian vähän, annetaan opetusta 60 %, eli 40 % itsenäistä työskentelyä ja opiskelua. Opiskelija saa kuitenkin koko opintojakson pistemäärän, opettaja 60 % palkasta.”

Todistusvalinnan ja ylioppilaskirjoitusten uudistusten vaikutukset

Yliopistojen todistusvalinnan uudet pistemallit otetaan käyttöön 2026. Uusien pistemallien toivotaan lisäävän ja monipuolistavan erityisesti lyhyiden kielten opiskelua. Monet opettajat kantavat kuitenkin huolta toisesta kotimaisesta kielestä:

”De flesta studerar A-finska, men fortfarande lönar det sig att skriva medellång finska för t.ex. tvåspråkiga studerande eftersom ett L ger mera poäng än ett E i A-finska.”

”Ei vaikuta ainakaan positiivisesti. Edelleenkin lyhyestä matikasta saa moneen opiskelusuuntaan enemmän pisteitä kuin esim. B ruotsista.”

Ylioppilaskokeen muutokset ovat hieman lisänneet lukion kieltenopettajan työtaakkaa. Erityisesti tähän ovat vaikuttaneet yo-kokeen uusijat: 59,1 prosentilla valvontatöiden määrä on lisääntynyt, ja 37,4 % kertoo arviointitöiden määrän lisääntyneen.

Syksyllä 2023 muuttui myös ylioppilaskokeiden pitkän kielen kirjoitelman arvostelu; nämä muutokset eivät ole vaikuttaneet työmäärään 39,1 prosentilla vastaajista. 25,7 % kertoo, että työ on helpottunut tai nopeutunut. Lähes viidennes (18,3 %) on kuitenkin sitä mieltä, että kirjoitelman arvostelun muutos on vaikeuttanut tai hidastanut työn tekemistä.

Ketkä kyselyyn vastasivat

Kysely lähetettiin marraskuussa 2023 SUKOLin jäsenrekisterin kautta niille jäsenille, jotka ovat ilmoittaneet opettavansa lukiossa. Vastauksia saatiin 205, eli vastausprosentti on hieman alle 13. Vastaajista 54,6 % työskentelee kunnan, kaupungin tai kuntayhtymän lukiossa alle 50 000 asukkaan kunnassa. 28,8 % työskentelee kunnan, kaupungin tai kuntayhtymän lukiossa yli 50 000 asukkaan kunnassa. 13,2 % työskentelee säätiön, yhdistyksen tai yliopiston ylläpitämässä lukiossa yli 50 000 asukkaan kunnassa.