Abitin kehittäminen

Suomen kieltenopettajien liito SUKOL ry on samaa mieltä Ylioppilastutkintolautakunnan kanssa siitä, että ylioppilaskokeen koejärjestelmää ja koetilanteen teknisiä ratkaisuja on kehitettävä, jotta kokeiden järjestäminen digitaalisesti voidaan turvata ja järjestelyiden kuormittavuutta voidaan vähentää.

Selvityksen perusteella paras tapa on siirtyä USB-tikulta ladattavasta järjestelmästä Abitti-sovellukseen. Tätä tukee kokeissa käytettävien oheisohjelmien muuttuminen selainkäyttöisiksi. Kehitystyön tulee myös taata se, että kokeet voidaan järjestää laitekannasta riippumatta sekä koeympäristön edellyttämän tekniikan että oheisohjelmien näkökulmasta.

USB-tikulta käynnistettävä Abitti-koejärjestelmä on toiminut pääosin melko hyvin, mutta siinä on ollut myös ongelmia, ja nykyään yhä useammin opiskelijat eivät ole saaneet koetta käynnistymään omilla koneillaan. Kouluissa on ollut pakko varautua kokeisiin suurella määrällä varakoneita. Nykyisen Abitti-tikun suurin ongelma on taustalla olevan Linuxin yhteensopivuusongelmat uusimpien Windows-  ja Apple-kannettavien sekä kaikkien Google Chromebook -kannettavien kanssa, mikä estää koulutuksen järjestäjiä hankkimasta pedagogisesti mielekkäitä ja lukion muuhun it-ympäristöön soveltuvia laitteita. USB-tikulta käynnistettävien Abitti-kokeiden harjoittelu on myös ollut rajallista, koska se on rajoittunut kouluympäristöön. Uusi sovelluspohjainen Abitti-koe voisi tarjota opiskelijoille ja mm. yo-kokeen korottajille paremman mahdollisuuden myös itsenäiseen harjoitteluun. Esityksessä todetaan, että valtaosa erityisjärjestelyistä, kuten erillinen pienryhmätila ja lisäaika, ei liity tietotekniikkaan, ja niitä voidaan jatkaa sellaisenaan myös uuden Abitti-sovelluksen kanssa.

Koejärjestelmissä käytettävän tekniikan ei tule ohjata tai rajoittaa lukioiden digipedagogiikan kehitystä, eikä se saa asettaa opiskelijoita erilaiseen asemaan: ylioppilastutkinnon kokeiden yhdenvertaisen suorittamisen kannalta on tärkeää, että kaikki kokelaat suorittavat kokeen samanlaisilla välineillä ja oheisohjelmilla. Oikeusturvanäkökulmasta huomioitavaa myös on riittävä mahdollisuus harjoitella siinä ympäristössä, jossa ylioppilaskoe suoritetaan.

Siirtymäajan on oltava riittävän pitkä, jotta opettajat ja opiskelijat voivat ottaa uudet oheisohjelmat omakseen ja niihin liittyvät tekniset ongelmat voidaan ratkaista. Huomionarvoista on myös toteamus, että pilviympäristössä toimiva koetilan palvelin vaatii tarkempaa määrittelyä ja tarvittavien resurssien arviointia kehittämisen aikana, joten myös kehitystyöhön on varattava riittävä aika ja resursointi.