26.1.2026 Espoon kaupungin Kasvun ja oppimisen lautakunnalle

Esityksessä ei ole olennaista muutosta aiempiin, ja sen perustelut eivät kaikilta osin kestä lähempää tarkastelua. Ehdotettu ratkaisu on lyhytnäköinen ja siirtää osin päätöksenteon vastuuta rehtoreille. Taustalla on edelleen keinotekoisesti tuotettu huoli oppilaiden tasa-arvoisesta kohtelusta.  Esitetty malli uhkaa köyhdyttää espoolaisten lasten osaamista ja on ristiriidassa kansallisten sivistystavoitteiden kanssa

Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry on lukenut huolellisesti Espoon kaupungin suomenkielisen perusopetuksen kieliohjelman tarkistamista koskevan suunnitelman (1.8.2026 alkaen) sekä kaupungin esitykset ja valmistelumateriaalit.  Haasteet, joita Espoossa tunnistetaan kielivalikoiman toteutumisessa ja jatkuvuudessa, ovat tärkeitä ja ansaitsevat huolellisen käsittelyn. Samalla haluamme tuoda esiin kielten monipuolisen opetuksen strategisen merkityksen yksilön, yhteiskunnan ja tulevaisuuden kannalta.

1. Monipuolinen kielitarjonta ja kielivarannon laajentaminen ovat strategisia tavoitteita

SUKOL korostaa, että kielten monipuolinen opiskelu ei ole vain opintojen sisältökysymys, vaan se liittyy olennaisesti oppilaiden valmiuksiin toimia monikulttuurisessa ja globalisoituvassa maailmassa. Monipuolinen kielivaranto on kansallinen tavoite ja osa Suomen kilpailukykyä, sivistystä ja yhteiskunnan kielellistä huoltovarmuutta. Varhaisen kieltenopiskelun pedagoginen peruste on vahva: oppijan aivot ovat herkimmillään uusien kielten oppimiselle ennen noin 8–10 vuoden ikää, ja tämä koskee erityisesti vähemmän ympäristössä esiintyviä kieliä.

Liiton aiemmat kannanotot ovat tuoneet esiin huolen siitä, että suunnitelmat, joissa A1-kielen tarjonta kaventuu yksinomaan englantiin, ovat ristiriidassa kansallisen tavoitteiden kanssa ja uhkaavat supistaa espoolaisten lasten tulevia valmiuksia toimia monikielisessä toimintaympäristössä.

2. Kielivalinnat eivät saa ohjata oppilaan koulupolkua tai kaventaa mahdollisuuksia

Espoon valmistelumateriaalien mukaan tavoitteena on selkeyttää kielten opiskelupolkua ja vähentää tilannetta, jossa kielivalinnat voivat vaikuttaa lähiyläkoulun valintaan tai johtaa tarpeettomiin valintojen ja keskeyttämisten ketjuihin. Tämä on kannatettava tavoite. Samalla on kuitenkin tärkeää varmistaa, että kielivalikoima pysyy riittävän laajana ja tarjolla on vaihtoehtoja myös A1-kieliksi.

SUKOL muistuttaa, että kieliohjelman tulisi tukea oppilaan valinnanvapautta ja tulevaisuuden valmiuksia ja se ei saisi ohjata valintoja liian yksipuolisesti.

3. Kieliohjelman tavoitteiden tulee tukea pedagogisia ja sivistyksellisiä perusteita

Kielten opetuksen suunnittelussa tulee aina lähteä pedagogisista perusteista eikä pelkästään käytännön tai hallinnollisista syistä. Kieliohjelman tulee:

• tukea kielten oppimisen jatkuvuutta vuosiluokkien 1–9 aikana
• tarjota todellisia mahdollisuuksia opiskella useampia vieraita kieliä
• ottaa huomioon pedagogiset näkökohdat (esim. suositus jakaa vieraan kielen opiskelun tunnit usealle viikonpäivälle)

4. Kieliohjelman laatu ja yhdenvertaisuus ovat keskeisiä oppimismahdollisuuksien turvaamisessa

SUKOL painottaa, että kieliohjelman tulee myös:

• edistää kielten opiskelun tasa-arvoisia mahdollisuuksia kaikille oppilaille riippumatta asuinalueesta tai koulun koosta
• ehkäistä kielivalikoiman alueellista eriytymistä tai sitä, että tietyillä alueilla A1-kielten tarjonta rajoittuu voimakkaammin
• turvata jatkuvuus ja sitoutuminen kielten opiskeluun muuttamalla mahdollisuuksien mukaan myös niitä rakenteita, jotka johtavat A2-tai B2-kielten keskeytyksiin tai ryhmien toteutumiskynnyksiin

5. Johtopäätös ja suositukset

SUKOL ry antaa seuraavat suositukset:

• Pidättäytykää A1-kielen yksipuolistamisesta pelkästään englantiin.  A1-kielen tarjonnan tulee säilyttää pedagoginen ja monipuolinen perusta, joka tukee lasten oppimista ja osaamista.
• Vahvistakaa ohjelmaa siten, että se painottaa laadukasta kieltenopetusta ja monipuolista kielivalikoimaa sekä tukee kielen opiskelua varhaisesta iästä alkaen pedagogisesti perustellusti.
• Tarkastelkaa mahdollisuuksia tukea kielten opiskelua myös muissa kielissä kuin englannissa ja varmistakaa, että valinnat eivät rajoita oppilaan tulevaisuuden mahdollisuuksia.
• Sisällyttäkää kieliohjelmaan selkeät sitoumukset oppilaiden yhdenvertaisuuden ja pedagogisen laadun varmistamisesta kaikissa kielivalinnoissa.
• Taatkaa A2-kielen valintojen mukainen, perusopetuslakiin sisältyvä mahdollisuus kouluvaihtoon.

Espoo on historiallisesti ollut kielikoulutusmyönteinen kaupunki. Kieliohjelman tulisi jatkossakin olla monikielisyyden edelläkävijä ja vastata sekä kansallisiin sivistystavoitteisiin että oppilaiden tulevaisuuden taitotarpeisiin.