23.9.2024 Vetoomus Helsingin kaupungille

Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry vetoaa Helsingin kaupungin Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielisen jaostoon, jotta kielten aloitusryhmien vähimmäiskokoa ei nosteta nykyisestä 12–15 oppilaasta.

Jaoston 24.9.2024 esityslistalla on muutos Helsingin paikallisen opetussuunnitelmaan. Ehdotetun muutoksen myötä uuden aloittavan A1- tai A2-oppimäärän opetusryhmän vähimmäisoppilasmäärä olisi 15 oppilasta, kun tähän asti oppilaitoksilla on ollut käytettävissään välys 12–15 oppilasta, jota oppilaitokset ovat voineet soveltaa oman oppilaaksiottoalueensa tarpeet huomioiden.

Kasvatus-. ja koulutuslautakunnan suomenkielisen jaoston esittelijän perusteluissa nostetaan esille, että muutoksen tavoitteena on yhdenmukaistaa ryhmän aloituskoko ja varmistaa ryhmäkoon pysyvän riittävän suurena myös vuosiluokilla 7–9. Perusteluissa ei ilmene, ovatko nimenomaan alle 15 oppilaan ryhmät supistuneet yläkouluun siirryttäessä. Mikäli varsinainen ongelma on se, että ryhmät pienenevät vuosiluokilla 7–9 liian pieniksi, siihen on muita, parempia ja tehokkaampia ratkaisuja. Yksi vaihtoehto on, että koko kaupungissa yhtenäistetään linjauksia A-kielen keskeyttämisestä: jatkossa kaikissa kaupungin kouluissa valittujen A-kielten opiskelu jatkuisi 9. luokan loppuun asti, ja keskeyttäminen olisi mahdollista ainoastaan oppilashuollollisin perustein. Tämä on opetussuunnitelman perusteiden mukaista, ja näin osassa kouluista jo toimitaankin.

Vaikka esittelijä väittää, että kyseessä olisi tasa-arvoisemman kielikoulutuksen saavutettavuus, ensisijaisesti esityksessä tavoitellaan TAE2025-esityksen tuottavuustavoitteeksi asetettua ryhmäkoon kasvattamista.  Näin pyritään supistamaan niin A1- kuin erityisesti A2-kielten valintaa (arvioitu ryhmien vähennys n. 15 %). Täten puututaan nimenomaan oppilaan mahdollisuuksiin tehdä häntä itseään kiinnostavia valintoja. Emme näe perusteltuna esittelijän väitettä, että alkavien A1- ja A2-kielten ryhmien aloituskoon yhtenäistäminen kohtelisi eri koulujen oppilaita nykyistä yhdenvertaisemmin. Yhdenvertaisuus toteutuu nykyään paremmin koska välyksen kautta voidaan vastata oman oppilaaksiottoalueen tarpeisiin. Aloitusryhmien kokojen nostaminen päin vastoin lisäisi epätasa-arvoa kaupungin kouluissa, jotka ovat keskenään hyvin erilaisia. Jatkossa A-kielten ryhmiä muodostuisi muihin kieliin kuin englantiin ainoastaan isoissa kouluissa ja sellaisilla alueilla, joissa on valveutuneita huoltajia.

Päätösesityksessä ei myöskään oteta huomioon koulujen johtokuntien lausuntoja, joista enemmistö vastusti esitettyä muutosta. Esitys sivuuttaa oppilaiden huoltajien näkemyksen välyksen tarpeellisuudesta oman alueen tarpeiden palvelemisessa.

Emme näe kansainvälistyvän Helsingin mielekkäänä tavoitteena vähentää eri kielten opiskelua Helsingin kaupungin peruskouluissa. Tuoreen tutkimuksen mukaan kielet kiinnostavat nuoria mutta niiden opiskelulle on käytännön esteitä, jotka liittyvät lukujärjestyksiin tai ylisuuriin ryhmäkokovaatimuksiin. Tutkijat Karoliina Inha, Outi Veivo ja Katja Mäntylä selvittivät 2023 nuorilta itseltään, miten nämä suhtautuvat kielitaitoon ja kielten opiskeluun (https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/88984). Kyselyn perusteella nuoret arvostavat monipuolista kielitaitoa ja valtaosa heistä haluaa osata useita eri kieliä. Muutosta kaivataan koulujärjestelmän rakenteisiin ja resursseihin, jotka luovat kielten opiskelulle epämotivoivat puitteet ja vaikeuttavat tai jopa estävät kielten valitsemista. Näitä ovat muun muassa ryhmäkokovaatimukset ja oppituntien sijoittaminen lukujärjestykseen muiden aineiden kanssa päällekkäin tai pelkästään epämieluisimpiin ajankohtiin.

Helsingin kaupungin tavoitteena on olla kasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen edelläkävijä ja kasvattaa suvaitsevia, sivistyneitä ja kansainvälisiä kaupunkilaisia. Kielitaito ja sen mukana opittavat kulttuuri- ja viestintätaidot ovat olennainen osa näitä tavoitteita.