16.12.2024 Vetoomus Helsingin kaupungille

Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry vetoaa kolmatta kertaa Helsingin kaupungin Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielisen jaostoon, jotta kielten aloitusryhmien vähimmäiskokoa ei nosteta 15 oppilaaseen.

Jaoston 17.12.2024 esityslistalla on muutos Helsingin paikallisen opetussuunnitelmaan. Ehdotetun muutoksen myötä uuden aloittavan A1- tai A2-oppimäärän opetusryhmän vähimmäisoppilasmäärä olisi 15 oppilasta, kun tähän asti oppilaitoksilla on ollut käytettävissään välys 12–15 oppilasta, jota oppilaitokset ovat voineet soveltaa omien oppilaaksiottoalueensa tarpeiden mukaan. Edellisessä jaoston kokouksessa 19.11.2024 minimioppilasmääräksi päätettiin 13 oppilasta, mikä on vielä hyväksyttävää.

Kasvatus-. ja koulutuslautakunnan suomenkielisen jaoston esittelijän perusteluissa nostetaan esille, että muutoksen tavoitteena on yhdenmukaistaa ryhmän aloituskoko ja varmistaa ryhmäkoon pysyvän riittävän suurena myös vuosiluokilla 7–9. Perusteluissa ei ilmene, ovatko nimenomaan alle 15 oppilaan ryhmät supistuneet yläkouluun siirryttäessä. Mikäli varsinainen ongelma on se, että ryhmät pienenevät vuosiluokilla 7–9 liian pieniksi, siihen on muita, parempia ja tehokkaampia ratkaisuja. Yksi vaihtoehto on, että koko kaupungissa yhtenäistetään linjauksia A-kielen keskeyttämisestä: jatkossa kaikissa kaupungin kouluissa valittujen A-kielten opiskelu jatkuisi 9. luokan loppuun asti, ja keskeyttäminen olisi mahdollista ainoastaan oppilashuollollisin perustein. Tämä on opetussuunnitelman perusteiden mukaista, ja näin osassa kouluista jo toimitaankin.

Vaikka esittelijä väittää, että kyseessä olisi tasa-arvoisemman kielikoulutuksen saavutettavuus, ensisijaisesti esityksessä tavoitellaan TAE2025-esityksen tuottavuustavoitteeksi asetettua ryhmäkoon kasvattamista. Näin pyritään supistamaan niin A1- kuin erityisesti A2-kielten valintaa (arvioitu ryhmien vähennys n. 15%). Täten puututaan nimenomaan oppilaan mahdollisuuksiin tehdä häntä itseään kiinnostavia valintoja. Emme näe perusteltuna esittelijän väitettä, että alkavien A1- ja A2-kielten ryhmien aloituskoon yhtenäistäminen kohtelisi eri koulujen oppilaita nykyistä yhdenvertaisemmin. Yhdenvertaisuus toteutuu nykyään paremmin, koska välyksen kautta voidaan vastata oman oppilaaksiottoalueen tarpeisiin. Aloitusryhmien kokojen nostaminen päin vastoin lisäisi epätasa-arvoa kaupungin kouluissa, jotka ovat keskenään hyvin erilaisia. Jatkossa A-kielten ryhmiä muodostuisi muihin kieliin kuin englantiin ainoastaan isoissa kouluissa ja sellaisilla alueilla, joissa on valveutuneita huoltajia. Kielellisen huoltovarmuuden kannalta on erityisen tärkeää turvata nimenomaan A1- ja A2-kielten mahdollisimman monipuolinen valinnan mahdollisuus. Esityksessä jätetään 12–15 oppilaan välys koulukohtaisesti päätettäväksi B2-kielissä, mutta tämä on täysin kosmeettinen ele, sillä B2-kielten opiskelu on erittäin vähäistä. Samaan aikaan olemme saaneet tietoomme, että Helsingin kaupunki olisi vähentämässä tai poistamassa A2-englannin tarjontaa, mikä on voimakas ohjausele A1- englannin valitsemiseen ja täten A1-tarjonnan supistamiseen. Oppilaille ja heidän huoltajilleen ei näin anneta aitoa valinnan mahdollisuutta rikkaamman kielitaidon rakentamiseen.

Päätösesityksessä ei myöskään oteta huomioon koulujen johtokuntien lausuntoja, joista enemmistö vastusti esitettyä muutosta. Esitys sivuuttaa oppilaiden huoltajien näkemyksen välyksen tarpeellisuudesta oman alueen tarpeiden palvelemisessa.

Emme näe kansainvälistyvän Helsingin mielekkäänä tavoitteena vähentää eri kielten opiskelua Helsingin kaupungin peruskouluissa. Tuoreen tutkimuksen mukaan kielet kiinnostavat nuoria, mutta niiden opiskelulle on käytännön esteitä, jotka liittyvät lukujärjestyksiin tai ylisuuriin ryhmäkokovaatimuksiin. Tutkijat Karoliina Inha, Outi Veivo ja Katja Mäntylä selvittivät 2023 nuorilta itseltään, miten nämä suhtautuvat kielitaitoon ja kielten opiskeluun (https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/88984). Kyselyn perusteella nuoret arvostavat monipuolista kielitaitoa ja valtaosa heistä haluaa osata useita eri kieliä. Muutosta kaivataan koulujärjestelmän rakenteisiin ja resursseihin, jotka luovat kielten opiskelulle epämotivoivat puitteet ja vaikeuttavat tai jopa estävät kielten valitsemista. Näitä ovat muun muassa ryhmäkokovaatimukset ja oppituntien sijoittaminen lukujärjestykseen muiden aineiden kanssa päällekkäin tai pelkästään epämieluisimpiin ajankohtiin.

Helsingin kaupungin tavoitteena on olla kasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen edelläkävijä ja kasvattaa suvaitsevia, sivistyneitä ja kansainvälisiä kaupunkilaisia. Kielitaito ja sen mukana opittavat kulttuuri- ja viestintätaidot ovat olennainen osa näitä tavoitteita. Ensi vuoden kasvatus- ja koulutustoimialan budjetista on huomattava, että vuodelle 2024 tarveperusteinen rahoitus oli perusopetukselle 8836000 euroa. Vuodelle 2025 saatiin määräahoihin lisää kaupunginhallituksen ryhmien budjettisovussa yhteensä 4 miljoonaa, josta 0,9 miljoonaa on osoitettu perusopetukseen (vs. 2,2 miljoonaa varhaiskasvatukseen) koko KASKO:n toimialan määrärahojen kasvaessa 93 miljoonalla (6,2%) verrattuna vuoden 2024 alkuperäiseen talousarvioon. On siis vaikea ymmärtää, miksi kielikoulutuksesta tulisi jälleen tehdä säästökohde.

Suomea uhkaa kielen ja kulttuurin asiantuntijoiden osaajapula lähitulevaisuudessa. Tähän on syynä se, että muiden vieraiden kielten kuin englannin opiskelu on vähentynyt radikaalisti suomalaisissa kouluissa viimeisten 20–30 vuoden aikana. Lisäksi kieltenopetus jakautuu alueellisesti epätasa-arvoisesti. Työelämästä eläköityy ikäluokkia, joiden kielitaito on laajempi kuin työelämään tulevilla. Kielipolut on rakennettava kestäviksi palvelemaan suomalaista yhteiskuntaa ja kansainvälistä toimintaa. Koulutusjärjestelmämme on tuotettava valmius reagoida maailman muutoksiin myös kielitaidon osalta. Valmius osana tiedon huoltovarmuutta tarkoittaa riittävää määrää eri vieraiden kielten laaja-alaisia asiantuntijoita. Koska tulevaisuuden kriisejä on mahdoton ennustaa, vieraiden kielten osaamisen laaja-alaisuudesta ja ylläpitämisestä tulee huolehtia ennakolta. Helsingin kaupungin voisi odottaa toimivan tässä suunnannäyttäjänä.